Haha! Ei riitelemättömyyshaasteemme ihan niin huonosti ole sujunut, että täällä (vielä) jaettaisiin lusikoita muuttolaatikoihin. Enkä jättäisi vaaleanpunaista kotiamme muutenkaan mistään hinnasta (paitsi kellariremontin alkaessa, voin harkita asiaa -itseasiassa aika halpaankin hintaan)
Vaan vihdoinkin kerron maanantaina mainitsemastani persenäyttöspektaakkelista enemmän. It-tukeni lisäksi moni on varmasti valvonut useita öitä miettien, miksi tietokoneellani oli perseen kuva. Tai sitten ei. Kerron silti.
Sovittelin persettä näytölleni mietiskellessäni visuaalista ilmettä uuteen osoitteeseeni. Kyllä vaan. Asikaine-blogi muuttaa 1.5. uuteen, omaan osoitteeseen! Vapun jälkeen blogini tulee löytymään nerokkaasta osoitteesta, jonka keksin ihan itse(!). Tuhlasin siihen paljon värikästä mielikuvitustani.
www.asikaine.fi
Muuton yhteydessä siirryn samalla Suomen blogimedian riveihin. Olen muutosta ja uudesta portaalista tietysti aivan innoissani! Fiiliksissäni pommitan saittejani kasaavia graafikoita persekuvilla ja kryptisillä ’ohjeistuksillani’. Ahdistuneina ja hämmentyneinä kyselivät hyvän maun parempilaatuisten kuvien perään. Ei ole, emmää oo silleen niihi kuviin panostanu. Pieni ja pieni. Perse ja perse. Tehkää ny tällä kuvalla, tehä ootte hei _graafikoita_, kai te ny jotain osaatte! Haluan hyvän perseen ja kinuskia.
Persekinuskia saa jo vilkaista!
Olen saanut uutta intoa tulevista suunnitelmista, mutta toki uusilla ovilla on kääntöpuolensa -on haikea lähteä Lilyn yhteisöstä, jossa olen kaksi ja puoli vuotta kirjoitellut. Arvostan Lilyn kanssabloggaajia sekä erityisesti kaikkia lukijoita, on ollut hienoa olla osa Lilyn isoa yhteisöä. Tulen varmasti jatkamaan Lilyn blogien lukemista, seuraamaan keskusteluita ja kommentoimaan jatkossakin. Kiitos kaikille Lilyläisille ja toimituksen porukalle tähän astisesta, joka tapauksessa.
Ja tietysti KIITÄN KAIKKIA LUKIJOITANI! Kiitos! Olette ihan parhaita. Pari vuotta sitten kirjoitellessani keittiön purkamisesta, en olisi uskonut saavani tuhansia seuraajia tai ainakaan näin hienoa meininkiä. Blogissani ei ole ollut ikävää kommentointia, vaan tänne on aina ollut ilahduttavaa tulla. Ilahdun aina ihan jokaisesta teistä. Teistä, jotka hiljaa luette silloin tällöin sekä teistä, jotka klikkaatte blogiini päivittäin! Kommenteistanne, saamistani palautteista sekä tietysti kohtaamisistamme (kuten eilisestä piristävästä ’palaverin keskeyttäjästä’, olimme jo lopettelemassa muutenkin!).
KIITOS KAIKILLE.
Ilman lukijoita ei olisi blogia, jota muuttaa, eikä mitään mukaanotettavaa. Nyt haluankin pakata kaikki lukijani mukaan muutossa uuteen osoitteeseeni. Toivottavasti tulette ja laitatte myös uuden sivustoni lentämään, niin kuin olette Asikaiselle Lilyssä tehneet.
Ja kuten monen tajunnanvirtani ja kriiseilyjeni päätteeksi olemme todenneet, villin ulkokuoreni alla olen Tupperware-kutsuista nauttiva mulla-ei-ole-elämää-käpy, joka vastustaa suuria muutoksia. Asikaine tulee jatkamaan uudessa osoitteessa samanlaisena blogina, jossa samat vanhat läpät jatkuvat kyllästymiseen asti. Pesukone on edelleen rikki, Hippi on ihanin, kaivuriäijä ja kumpparit ovat hukassa, Nekala sitä tätä, naapurin muijat läikyttävät viiniä portaille… lääpälääpäläpäläpä, mitä näitä on…samaa vanhaa. (Paitsi Nekalan Wanhassa Tapissa on uudistunut ruokalista, kerron siitä pian!)
Pysyäkseen varmasti matkassa mukana, kannattaa klikata sauraamaan blogiani Facebookkiin ja Instagramiin, joihin laitan muuttosuunnitelmia sekä infoa uudesta osoitteesta, josta suunnittelen entistä hienomman. ( Osalla tekniikan väestä on jo nyt propelli revittynä irti hatustaan kuunneltuaan ’ohjeistuksiani’ ja ’kysymyksiäni’)
Huhtikuun ajan blogini päivittyy vielä samalla tahdilla tässä samassa vanhassa osoitteessa, mutta pistäkää itsellenne jo uusi osoite ylös. Toukokuun alussa tärähtää.
PYSYKÄÄ MÄSSÄSSÄ!