Viikonloppuna kyläilleet tätini toivat tullessaan aivan ihastuttavia tuliaisia, jotka ovat kuin tehty kotiimme! Itseasiassa tuomiset olivatkin osittain itsetehtyjä…Tätini oli kunnostanut meille löytämänsä vanhat Artekin lastentuolit ja laminaattipintaisen pöydän, jonka oli käynyt kaivamassa roskalavalta. Miä löysin nää tualt ja aattelin, et oisko teil näille käyttöö. Eikä teijän tarvi ottaa näit, jos työ ette haluu..
JOO ANNA VAAN TÄNNE NE ARTEKIT! KIITOOS.
Muun muassa kämppämme kaikki ovilistat kunnostanut kummitätini saapui jälleen mukanaan iso sanomalehtikääre, josta tällä kertaa kaivoi Artekin vanhoja jalkoja. Kauniin laminaattipintaisen pöydän koivuosat oli jo hiottu ja lakattu, mutta jalat piti vielä kiinnittää.
Poika pääsi isotätinsä avuksi poraamaan ja liimaamaan uuteen pöytäänsä jalkoja.
Kovia kokenut petroolinvärinen pieni koivupöytä tuoleineen muuttui tätini taitavassa käsittelyssä ihan täydelliseksi aarteeksi, jota emme oikein raaskineet laittaa lastenhuoneeseen, jossa olen jo ottanut tavakseni kaatuilla muovisella Ikean jakkaralla.
Väreiltään pikkupöytä sattui olemaan aika passeli olkkarin tapettiin sekä uusvanhaan Lundiaan, jonka lisäksi pikku Artek mätsää myös mukavasti viereisen huoneen vanhan Aallon 83 -ruokapöydän kanssa, joka on muotoilultaan tismalleen samanlainen.
Yybertärkeiden(!!) tyyliseikkojen lisäksi on muutenkin mukavaa, kun pojilla on oma puuhapöytä olohuoneessa. Joka tapauksessa leikit aina kulkeutuvat alakertaan vallaten jokaisen huoneen vessaa myöten (eilen pelastin muovikalaparven lavuaarista) ja pienten puuhat saavatkin puolestani olla esillä.
Hippi totesi hienon artek-design-nurkkaukseni lasten askartelunurkkauksen näyttävän pitserian leikkipisteeltä. Siehän voit laittaa siihen jonku menun, niin lapset voi siinä sitte ootellessa piirrellä.
Yritä tässä sitten tärkeänä sisustaa.
Kiitos vielä tädeille ihanasta tuliaisesta ja ennen kaikkea kyläilystä! Tulkaa pian taas!
Aurinkoista tiistaita kaikille!
