No ei ole vielä valmis!
Taisin kesällä mainita avautua ihan helvetisti ja moneen otteeseen keittiöremontistamme. Saatuamme Hipin lempparitapetit seinään, hanasta vettä, tiskikoneen hörisemään ja puuhellan kaikkien muurarin katoamistemppujen (+ muiden miellyttävien vaiheiden) jälkeen hormiin kiinni, heitimme hetkeksi hanskat naulaan. Lankkuparketti odottelee inspistä vierashuoneessa, peltiseppä odottelee huuvan sisälle tulevaa liesituuletinta ja puuttuvat listat kuulemma odottavat oikeaa hetkeä, kuten Pojan ylppäreitä tai muita presidentin vierailuun rinnastettavissa olevia sukujuhlia. Appiukko onnistuu kyllä jokaisella vierailullaan riemastuttamaan laittamalla listan sinne ja toisen tänne.
Pieni tauko keittiörempasta on ollut paikallaan. Syksyn tultua puskista kohdistimme remppaenergiamme puuliiteriin ja urakoimme alakerran talvikuntoon. Seuraavaksi asialistalla on ’vanhanajan’ huuvan teettäminen. Yksi peltiseppä jo poikkesi kahvilla ja mittailemassa vinoja seiniä.
Keittiön lattia on ainoa, jossa ei ole vanhaa lautalattiaa jäljellä, joten vaiheilun jälkeen päätimme laittaa lattiaksi lankkuparkettia, joka maalataan samalla maalilla muiden alakerran lattioiden kanssa. Jahka joudetaan. Seinille laitamme vielä tauluja. Pitäisi löytää seinäkello, sopiva kattolamppu, verhot sekä muutama kiva naulakko pyyhkeille ja patalapuille..Yksi yläkaapin ovi saapuu vielä..ja..
Vähän on kesken siis, mutta kaikkia kauniita asioita (kuten Hippiä) ei voi hoputtaa. Odotan, että osuu sopivaisia kohdalle tai joulupakettiin( joku lattiatimpuri).
Yksi kuitenkin on jo varmaa: rakastan psykedeelistä retrokeittiötämme silkkisine koivuviiluineen jo nyt! Mieletön sisustuksen ja rakkauden ilotulituskeittiö! Kyllä kelpaa kokkailla ja kahvitella. Paukutella henkseleitä hiano tuli ku itte tein. Istua kukkaloiston keskellä punaisen pöydän ääreen nautiskelemaan ja huutaa perheelleen varokaa sitä tapettia ei saa heittää mustikkaa, nyt jumalauta tänne se lusikka!
Love it! Love it!
Love it! Love it!
Otan selkeät ja hienot ennen/jälkeen -kuvat kokonaisuudesta, kun saamme valmiiksi. Noin kymmenen vuoden kuluttua! Tässä oli kuitenkin jo maistiaisia tulevasta lesotusvyörystä.
Ennen-kuva keittiöstä täällä.
No sietääkin olla innoissaan! Ei yhtään mun tyylinen, mutta tosi kaunis. Tositositosikaunis.
Ihanaihanaihana!
Siis tuo tapetti on niin hulvaton! Ihan mahtava! Ja nuo kalusteet <3 Nimim. Ysäri-Puustellikin on ihan jees, niin kai tässä on pakko itselleen yrittää uskotella kunnes akuutimmat rempat on omassa talossa tehty 😀
(Piti olla sydän tuossa kohdassa, joka jostain syystä muuttui &-alkuiseksi hieroglyfiksi)
Tykkään!
Niin määkin! 🙂
Kiitos!
Joo se on kyllä hauska! Tuo tapetti valikoitui monesta erilaisesta retrokukkanäytepalasta puolen vuoden harkinnan jälkeen. Onhan se vähän kreisi, muttei sitä voinut olla ottamattakaan!
Kannattaa aloittaa jo haaveilu, vaikke keittiöremppa olisi vielä lähimainkaan. Siitä saa revittyä paljon iloa!
Kiitos!
Emmä tiä onko se kaunis, mutta maailman hienoin se on 🙂
Ihana! Haluisin antaa teille lahjaksi käkikellon tuonne!
Jee, kiitos!
Haa! 🙂 Meillä on yksi käkikello, joka vähän vaihtelee paikkaa huoneesta toiseen.. 🙂
Hetkonen! Kuka on pyyhkinyt pöydät!? 😀 t. Heidi
Kuvaa varten poikkeuksellisesti pyyhin 😀
Nyt ei ole hetkeen pyyhkinyt kukaan, että tervetuloa kylään vaan!
En ole koskaan ennen nähnyt keittiön jälkeen-kuvassa tuota pystyraitaista värikästä muovihässäkkälevyä välitilassa. Paitsi meillä ja nyt tässä blogissa. Arvostan.
Ennen-kuvissa sitä on paljonkin näissä 60-80 -luvuilla rempatuissa kyökeissä. Omassa keittiössäni se on raikkaan punainen valkoisine raitoinen. Taloni yläkerrassa, vanhassa mummon keittiössä, sama innovaatio esiintyi mustana.
Hei, hauskaa! Me purimme tuon vihreän levyn yläkerran keittiöstä (kun purimme sieltä koko keittiön pois). Levy jäi meidän kellariin pyörimään ja uuden keittiön suunnitelmien loksahdellessa kohdilleen, huomasimme levyn saunareissulla ja siinä oli vastaus välitilaan 🙂 Oon tykännyt siitä paljon!
Yritin käydä yksi päivä dyykkaamassa sitä lisää, kun naapuri kertoi nähneensä purkukasassa oranssia tuollaista levyä, mutta se oli harmikseni kastunut sateessa ja vettynyt. En tiedä, mihin sen olisin edes tarvinut..
Onnea kirjoitusprojektiin!
Wau, ihan sikaa makee toi teidän keittiö =) Oli pakko tulla tänne kurkkiin <3 <3
Siis sikamakee ei sikaa makee. Nim. nakkisormet viuhuu =D
Vähän jälkijättöisesti olen täällä ihailemassa teidän brand new kitcheniä – ilmiantaisitko juuri keittiösuunnittelun suossa rämpivälle, mistä teidän koivuviilu on peräisin?! On nimittäin osoittautunut harvinaiseksi herkuksi korkeakiiltovalkoiseen luottavissa keittiöfirmoissa tuo ihanan pehmoinen koivuviilu!
Keittiön kaikki kalusteet (tiskialtaat, hanat, kaapit, mekanismit jne) on Savonlinnan Mitta-keittiöiltä, jota suosittelen sydämellisesti! He myös suunnittelivat keittiön. (Savonlinnan lisäksi tekevät Tampereella myös jotain ja varmaan tilailtua saa mihin vaan)
http://www.mitta-keittiot.fi
Ja tuo koivu on ollut kaiken arpomisen jälkeen meille juuri oikea valinta, vaikka olin niitä kylmemmän värisiä puuvaihtoehtoja ja valkopetsejä jne myös ihastellut. Tuo on ajaton ja simppeli, sopii niin monen kanssa 🙂
Tsemppiä sinne keittiösuunnitteluun, huh huh!