Raskauden ollessa ihan alkumetreillä kävin perinteisissä kotibileissä. Naapurin muijan kanssa muina Columboina parkkeerasimme auton puskaan, koska julkisesti kuskina saapuminen olisi ollut suora julistus: tässä on nyt jotain mätää, Asikaine autolla!
Kassillinen alkoholitonta bisseä ja auto puskassa, salajuoni check. Kukaan ei kyselisi mitään. Ei tarvisi valehdella mitään, ei kertoa mitään. Raskauden ensimmäisten viikkojen ollessa hauraita ja häilyväisiä salaisuuttaan suojelee, kunnes tietää varmaksi, onko siellä ketään. Kukkuu.
Luulin olevani varmoilla vesillä, kunnes sain perääni siiman. Aikaisemmista pippaloista tuttu muija istahti viereiselle sohvalle.
– Lähekkö käymään röökillä?
– Ei, emmää ny taida..
Myöhemmin sama tilanne.
– No, lähekkö ny käymään ulkona mun kans?
– Emmää ny..
– Ai, sää et polta ollenkaa?
– E.
– Mutta juot sä siinä kuitenki bissee, että et sää vissiin raskaanakaan oo?
– …….!!!!???!! Ööh no en. Olutta tässä. Hehe.
Muija tulee ulkoa takaisin olkkariin.
– Hei. Saanks mä kysyy sulta yhen asian?
– Tota ehkä parempi, ettet kysy ny mitään.
– Eiku yks juttu vaan, mulla on sulle asiaa.
– Älä ny kysy mitään.
Olkkarissa jo muutama kaveri katsoo kiinnostuneena jankkaavaa keskusteluamme. Pelkään jonkun nappaavan 0,0 prosentin kaljatölkin kädestäni Ha haa! Mitäs kusetusta tämä on olevinaan? Vaihdan smoothisti seuraa ja huonetta, siirryn keittiöön istumaan täyteen pöytään.
Hetken päästä siima tulee perässä ja kumartuu pöydässä viereeni.
– Eiku hei saanks mää kysyä sulta yhen jutun..?
– Et.
– Jos mää kuishkaan..
– Älä hei nyt tässä kuiskaa ees mitään..
– Mun on pakko kysyy sulta yhtä..
– Hei, tuus tonne eteiseen.
…
– Ymmärräksää, et jos mää en halua vastata tossa mihinkään kysymykseen, niin mulla on siihen varmaan ihan helvetin hyvä syy.
– Hei mikä sulla on?
– Niin, että älä ala kyseleen tossa ihmisten kuullen yhtään mitään, ymmärräksää?
– Ok. Shiis hei mikä v**** sun ongelmas on? Mistä sää ees tiiät, mitä mä oon kysymässä.
– No sitä, miks mää en lähe sun kanssa ulos tai juo ja oonko mä raskaana.
– …öö. Mmitä? No ooksä?
– No oon! Varmaan. Oon. Kai.
– No onneks olkoon! Hei tosi hienoo!
– Kiitos. Mutta en haluu kertoa siitä vielä kelleen. Ja jos sää alat tuolla kysellä kovaan ääneen mun tekemisistä, huomaa kaikki ja mää en haluu kertoo.
– Joo, niin niin. Mutta ku en mä ollu siitä mitää kysymässä.
– Ai. No mitä sulla sitten oli?
– Mä vaan halusin kysyä, et läheksä mun kaa yläkertaan pussaileen?
– !!!?! Ai.
– Niin, että lähtisiksä silti mun kaa ylös pussaileen?
– Emmää ny varmaan.
– Lähtisit ny.
– Emmää ny. Kiitos kuitenki.
– ooksä ihan varma?
– Kyl mä oon. Emmää ny lähe.
– Ok, no harmi. Halusin vaa kysyy.
– Kiva, ku kysyit.
Kotona hiivin Hipin viereen nukkumaan pimeään makkariin. Ai kävit sie tolleen skitsoileen siellä? No aika ihme, jos ei kaikki jo siitä huomannu.
Ja oisit vaa menny, ku toine nätisti pyys.
Nii – oisit ny menny ku toinen nätisti pyysi.
Kun kerta sille äkseerasitkin tyhjästä 😉
Mä niin tykkään tästä blogista, jaat elämästäs sellasiä välähdyksiä ja tilanteita joista tulee hyvälle mielelle. Kiitos näistä ja onnea vielä, katoin juuri hitlerinkin!
Äääääää, en kestä!!! xD oot ihana!! Ei ihme, että halus pussaileen 😀
Kyllä niin joutais muut blogit maailmasta lopettaa, kun yksi on ylitse muiden ja se on Asikaine. Ihan on ajan haaskausta muita lukeakaan. Pian oot yhtä suosittu kuin Kirvestien Kalle!
Hhhahhahaha 😀 muikeeta!
Voi että kun repesin. Sun jutut on kyllä ihan omaa luokkaansa! Päivän pelastus kun Asikaine on päivittäny 🙂
Emmää oo niin helppo!!!! (aina)
Mää tulin tästä kommentistasi niin hyvälle mielelle!! 🙂 🙂
pus pus pus pus puuuus
Kuka on Kirvestien Kalle????? Onko tämä kettuilua? 😀
😉
Tuo mun vainoharhaisuus oli hieman omaa luokkaansa, lähti vähän hanskasta! 😀
Päätalon Kallea tarkoitin, sanooko mitään? Aika suosittu kirjoittaja oli omana aikanaan. Ja talokin hänellä Tampereella niin kuin sinulla, hänellä oli siellä Kirvestiellä Viialassa. Nekalastakin kyllä kirjoitteli kirjoihinsa. Hauskempi kyllä olet häntä, mutta jotain samaa koukuttavaa arkielämän kuvausta ja rehellisyyttä teissä on! Kallelle pidetään vieläkin ne Päätalo-päivät Taivalkoskella joka kesä. Koska tulee Asikaine-päivät faneille?
Tässä on ehkä vielä vähän matkaa Päätalon suosioon…Mutta nyt alkoi nämä yhdistävät tekijät kiinnostamaan aika paljon..
Ja juuh, mitäköhän Asikaine-päivillä tapahtuisi?? 😀 😀 Remonttia? Vierailu kierrätyskeskuksessa ja Kalevan kirkossa. 🙂
Juomisen feikkaamista oon miettinyt siltä kannalta, että jos se menee läpi, niin helposti ollaan tilanteessa, jossa kaverit on vaikka pari viikkoa sitten mielestään nähneet sun vetävän pään täyteen ja yhtäkkiä raskausvatsa onkin jo sen näköinen, että pitkällä ollaan. Eivätkä kuitenkaan kehtaa sanoa siitä ääneen, jolloin asian voisi oikaista.. Sulla on tosi kiva blogi, pusuja! xx
Niin, onhan siinä tietty se riski..mutta ehkä muut myöhemmin on tajunneet, että niin joo se on ehkä latkinut alkoholittomia (jos oon bileissä tai baarissa jotain juonut), jos ovat edes niin pitkälle asioitani jaksaneet miettiä..
Ja kuitenkin pääasia on, että itse tietää, mitä on lasissa / tölkissä ollut.
Enkä kyllä vienyt feikkamista niin pitkälle, että olisin esittänyt olevani pää täynnä tai muuten kännissä 😀 Vaikka houkuttava idea itseasiassa… 😉
Kiitos kommentistasi, mukavaa kun luet 😀