Seikkailua Siurossa

Jos hauska Hämeenlinnan reissumme olikin lomamme viimeinen roadtrippi, ei se onneksi jäänyt kesän viimeiseksi. Reilu viikko sitten teimme spontaanin päiväretken Siuroon. Hipin mietittyä Pojalle hyviä kalapaikkoja, tuli Siuro sekä Koskibaarin hyvä tunnelma ja herkulliset sapuskat puheeksi. Niinpä pakkasimme uimarenkaat ja kalastusvälineet autoon ja huristelimme Siuroon.

Pojan ja Hipin hävittyä virveleineen siltojen alle, lähdimme lopun seurueen kanssa kiertelemään kirppiksiä. Siurossa taisi olla pihakirppispäivä ja useammassa kauniissa puutarhassa oli myyntipöytiä, joissa oli värikästä kirppiskamaa sekä kahvia ja pikkuleipiä myynnissä.

Pienelle kukkulalle rakentunut Siuron puutalokylä on ihan hengästyttävän söpö ja ihan omanlaisensa. Pieniä, kauniita, vanhoja puutaloja vehreine puutarhoineen ja jyrkältä rinteeltä avautuu kansallisromanttinen järvinäkymä.

Ihastelimme kaunista seutua ja kävimme myös antiikkiliike Vintiikissä hypeltämässä lamppuja ja astioita. Ihana kauppa!

Shoppailureissun jälkeen lähdimme uimaan vähän Koskibaarin takaa löytyvälle pienelle uimarannalle, jonka yhteydessä näkyi olevan myös mattojen pesupaikka. Auringon paistetta välttelevä punapää rakastaa uimista ja kellui todella tyytyväisenä uimarenkaallaan koskessa, vaikka elokuinen vesi oli jo vähän viileää.

Syömässä kävimme tietysti Koskibaarissa! Täydellä terassilla oli rento tunnelma sekä sopivasti suora näkymä koskelle sekä vastarannalle, jolla Hippi ja Poika heittelivät virveliä samalla, kun odottelimme ruokia. Koska kaikki mahdollinen aika oli käytettävä kalastukseen.

Koskibaarin ruoat olivat jälleen superherkullisia ja palvelu leppoisan ystävällistä. Kaatuneen pepsin tilalle sai mutkattomasti uuden juoman ja lasten ruokien pienet vaatimukset käytiin tarkasti läpi. Koskibaarissa on myös hyviä livekeikkoja, kannattaa Facebookista tsekkailla tulevia tapahtumia!

Ruokatauon jälkeen kalakaverukset lähtivät jatkamaan heittelyä ja me suuntasimme Ossi Somman Veistospihaan. Pikkuveli on loistavaa taideseuraa (eikä Nekalan muijassakaan mitään vikaa ollut!). Punapää piti meille ihastuttavan innostuneen kierroksen metsässä ja Somman aitoissa, joihin näyttely myös jatkui. Täysin hämmästyksissään pieni taiteen ystävä kipitti teokselta toiselle niitä hienosti tulkiten. Kuka voisi istua jättimäisissä tuoleissa ja onko veneessä ehkä krokotiilejä. Pelottavankin oloisia patsaita Pikkuveli tuijotti intensiivisesti ihan läheltä. Mikä äijä tämä on?

Maksuton Somman patsaspuisto muistutti aika paljon tunnelmaltaan toista suosikkikohdettani, Parikkalan Patsaspuistoa. Taidepuiston pohjavire on synkkä ja vähän pelottavakin, mutta samalla myös hauska, vaikuttava ja kantaaottava. Luontoon viedyt teokset muuttuvat ympäristön mukana ja metsä sekä vanhat aitat ovat mielenkiintoinen osa teoksien elämää. Suosittelen todellakin käymään Somman veistospuistossa. Hieno, ilmainen retkikohde, jossa on paljon nähtävää ja tuumailtavaa.

Taidepuiston jälkeen seikkailimme myös ihan Somman puiston läheltä löytyvässä Antinniityn leikkipuistossa. Hauskoja riippusiltoja sekä useampia liukumäkiä sisältävä puisto oli hyvä leikkipaikka 3-vuotiaalle.

Puistokierrosten jälkeen palasimme koskelle etsimään kadonneet kalastajamme, jotka löytyivät vanhan voimalan rannasta. Vaikka Poika nykyisin saa usein saalista, tällä kertaa ei ollut kalaonni suosinut ja kaksi viehettäkin oli menetetty (toinen puuhun ja toinen järveen). Onneksi pieni kalastusmestari oli kuitenkin tutustunut muihin kalastajiin sekä uskomattomalla mäihällä onnistunut onkimaan kosken pohjasta ihan uuden Helmi Räsäsen itselleen. Mahtavaa!

Kosken vieressä, Koskibaaria vastapäätä on myös iso melontaliike Eräkettu, josta saa vuokrattua kanootteja, suppilautoja, kickbikeja ja retkeilyvälineitä. Koskella näkyi useampia tyyppejä melomassa ja näytti aika kivalta touhulta. Ehkä Pikkuveljen vähän kasvettua, voimme vuokrata kajakit ja lähteä katselemaan Siuroa koskelta ja järveltä käsin. Siuroon menee myös pyöräreitti Tampereelta, sitäkin voisin harkita joskus.

Meillä oli hauska retkipäivä Siurossa. Ihana, idyllinen ja omaleimainen paikka, jossa löytyi päivän täydeltä kivaa puuhaa. Suosittelen poikkeamaan! Varmasti myös ruskan aikaan ihan mainio retkikohde.

Mahtavaa tiistaita kaikille!

Lue myös:

Voittajamatkalla Siurossa

Loman viimeinen roadtrippi

Strutsipotkuja ja peikkoja Pälkäneellä

Share

6 kommenttia

  1. Taija kirjoitti: Vastaa

    Siuro on ihana! Hyvä kun muistutit, pitääkin tehdä tässä syksyllä vielä pieni pyöräretki. Hyvää viikonloppua!

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      No niin on! Sinne vaan, tuli itsellenikin sellainen fiilis, että tekisi mieli pyöräillä sinne 🙂

  2. hannav kirjoitti: Vastaa

    Te kun lähimatkailette, lähtekää joskus Sastamalaan:

    https://www.tyrvaanpappila.fi/fi/

    juuri käytiin yhdistyksen retken yhteydessä Pappilassa lounaalla ja niin hyvää kasvisruokaa sekä myös sekaani tykkäsi omasta annoksestaan :>

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Hei kiitos tästä! Tämä kiinnostaa ja onkos se Herra Hakkaraisen talokin siellä, siitä oon kans kuullu suosituksia. Pitääkin pistää Sastamala retkilistoille 🙂

  3. miwja kirjoitti: Vastaa

    Siurossa on myös ihana retkikohde luonnossa, Ruutanajärvi. Makkaranpaistoon tulipaikka ja ruskalla varmasti ihanan syksyisen retkipäivän loistokohde. 🙂
    Kotikylä kaikkien näiden poissa-asuttujen vuosienkin jälkeen on aivan mahtava, onneks pojan mummola on siellä ja saadaan nauttia Siurosta ❤

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Haa, hei kiitos vinkistä! Pitääkin ensi kerralla pitää mielessä 🙂

Vastaa käyttäjälle Taija Peruuta vastaus

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.