Random suosituksia

Dokkari: Stacey Dooleyn Halpamuoti

Huh huh! Katsoin viikonloppuna Areenasta Stacey Dooleyn tunnin dokkarin Totuus halpamuodista. Halpamuodin vaikutuksia ympäristöön ja kehitysmaiden ihmisten oloihin esittelevä ohjelma on pysäyttävää katsottavaa. Myrkkynsä luontoon laskevat vaatetehtaat, kadonnut Araljärvi ja niiden lähistöllä asuvien ihmisten järkyttävät elinolot kertovat karut taustat viiden euron T-paitojen todellisesta hinnasta ja tunnettujen vaatejättien vastuun pakoilusta. Kannattaa katsoa.

Dokkarin pääsee katsomaan TÄSTÄ.

Kirja: Sally Rooney: Keskusteluja ystävien kesken

Sain Hipiltä synttärilahjaksi Sally Rooneyn kirjan Keskusteluja ystävien kesken, jonka innoissani luin parissa päivässä. Koukuttava kirja kuvaa kivuliaan tarkasti kahden parikymppisen naisen ystävyyttä sekä suhdekiemuroita, joihin kaksikko ajautuu tutustuessaan itseään vähän vanhempaan (eli nuorempiin kuin esimerkiksi MINÄ itse!), kulttuurialalla työskentelevään pariskuntaan. Palkittu romaani kuvaa taidokkaasti kasvamista, ystävyyttä, menestys- ja uskottavuuspaineita sekä sähköistä romanssia, joka päähenkilön lisäksi imee myös lukijan täysin mukaansa. Kaikki tietävät, ettei tässä hyvin käy, mutta janoavat silti lisää, lukija myös.

Mielenkiintoisia keskusteluja olemme myös käyneet Hipin luettua kirjan. Kuinka Rooneyn romaani on koskettava trippi nuoren naisen päähän ja ajatusmaailmaan, jonka Hippi kommentoi olleen hänelle aina täysi mysteeri. Itseäni näkökulmassa puhutteli vahva samaistuminen päähenkilö Francesiin sekä kaksikon ystävyyssuhteeseen, Hippi taas sanoi kirjan kiehtovan, koska kertojan ajatusmaailma tuntui tavallaan vähän vieraalta.

Keskustelujemme myötä mieleeni palasi myös selkkaus, johon ajauduimme appiukon ja Hipin kanssa keskusteltuamme, miksi miehet vain harvoin lukevat naisten kirjoittamia kirjoja. Ehkä palaan asiaan vielä!

Joka tapauksessa suosittelen lukemaan Rooneyn romaania lämpimästi ja suosittelen myös kaikenlaisia kirjakerhoja ystävien ja vaikka oman perheen jäsenten kesken, on ihana keskustella kirjoista ja huomata, kuinka eri tavalla lukija asioita pohdiskelee. Ehkä meikäläisenkin pitäisi lukaista Hipin viimeisin lukema kirja. Toki siitä pääsisimme vaihtamaan ajatuksia vasta joskus vuoden päästä, sillä Miki Liukkosen O on liki tuhatsivuinen, mutta kuulemma todella hyvä myös. Hmm.

Podcast-sarja: Jonna Tapanaisen ja Johanna Laitisen Sivumennen-podcast

Kesän jälkeen tunsin tyhjyyttä kuunneltuani kaikki Auta Antti! -podcastin jaksot ja meni hetki ennen kuin löysin korvaavaa laatukuunneltavaa. Olen ollut tosi innoissani Jonna Tapanaisen ja Johanna Laitisen kirja-podcastista! Tekisi aina mieli pyöräillä kotiin pitkiä kiertoteitä, jotta ei tarvisi keskeyttää hyvän keskustelun kuuntelemista.

Gummeruksen toimituspäällikkönä työskentelevä Laitinen ja toimittaja Tapanainen keskustelevat Sivumennen-podcastissa kirjoista ja kirjallisuudesta ihanan tarkasti ja sopivan laveasti myös omiin kokemuksiin ja elämäänsä viitaten. Ystävysten välinen kemia, tarkat huomiot ja terävät mielipiteet syventävät omaa lukukokemusta kirjoista, joita olen lukenut tai juuri lukemassa ja podcastin avulla myös löytää helposti uutta lukemista. Usein kuunnellessani asiantuntevien Laitisen ja Tapanaisen juttuja tekee mieli kommentoida väliin! Joo, mää olin samaa mieltä siitä! Ihan samaa mietin!

Kirjojen lisäksi käsittelyssä on myös lehtiartikkeleita, populaarikulttuurin ilmiöitä ja tv-sarjoja. Sivumennen on kiinnostava ja viihdyttävä podcast, jota on tosi kiinnostava kuunnella, vaikka ei olisi lukenutkaan jaksojen kaikkia kirjoja! Suosittelen rohkeasti kuuntelemaan, vaikka olisi lukemiset jääneet lähiaikoina vähemmälle! Kannattaa aloittaa vaikka jostain jaksosta, jossa on aiheena tuttu kirja, niin pääsee helposti imuun. Itse lähdin tietysti liikkeelle kuuntelemalla ensin jaksot, joissa käsiteltiin Karl Ove Knausgårdia. Olin koukussa.

Klikkaa Sivumennen-podcastiin TÄSTÄ.

Teatteri: Leea ja Klaus Klemola: Arktiset leikit

Kävimme treffi-iltanamme pitkästä aikaa teatterissa. Tampereen teatterin Frenckelin näyttämöllä pyörivä Arktiset leikit on aivan loistavaa ja yliampuvaa tykittelyä ja neroutta! Esitys toimii, vaikka ei olisi nähnyt trilogian aikaisempia osia – itse olin nähnyt yhden, Hippi ei yhtäkään ja molempien mielestä esitys toimi loistavasti. Arktiset leikit on kreisi, hauska ja koskettava!

Loistavilla näyttelijäsuorituksilla vierivä näytelmä sijoittuu Kokkolaan pienen merenlahden poukamaan, Marja-Tertun keski-ikäisen tyttären Maura Zeppelinin kotiin, kuvitteelliselle ihmiskunnan viimeiselle rannalle, jossa on joulukuussa veneilykelit. Heikki Kinnunen ja Mari Turunen tekevät huikeat roolit! Suosittelen!

Leffa: Quentin Tarantino: Once Upon a Time in Hollywood  (kuva: Columbia Pictures)

Huh, RAKASTAN Tarantinon uusinta elokuvaa! Odotukset oli kovat, mutta silti leffa räjäytti tajunnan! Tykkään Tarantinon tuotannosta paljon, jonka lisäksi fanitan sekä Leonardo DiCapriota että Prad Pittiä. Palikat olivat hyvin valittu ja lopulta Tarantino kykeni puljaamaan niillä niin, että itketti, nauratti ja ällistytti. DiCaprio ja Pitt ottavat herkullisista hahmoistaan kaiken irti.

Leffaa katsellessa tuntui, ettei Tarantinoa kiinnostanut pätkääkään historia, todelliset tapahtumat tai katsojien ymmärrys tai taustatiedot (esimerkiksi Mansonista), vaan ohjaaja määrätietoisesti leikkii koko pätkän täysin selittelemättä ja iloitellen kuin pieni lapsi, jolle mielikuvitus on täyttä totta. Uskomatonta tykittelyä, fiilistelyä, vittuilua ja päästelyä! Aivan mahtava elokuva, joka täytti kaikki toiveet ja lukeutuu tällä hetkellä lempileffoihini ja sinne on harva uudempi pätkä noussut. Niin hieno! Odotan, että pääsen näkemään uusiksi.

Suosittelen kaikille, vaikka tiedän elokuvan myös jakaneen mielipiteitä. Riskejä on otettava. Koska on mahtava.

Mahtavaa keskiviikkoa kaikille!

Lue myös:

Paluu kansien väliin

Ihan muissa maailmoissa

Ja muista myös meidän podcast!

Share

6 kommenttia

  1. Eeva kirjoitti: Vastaa

    Stacey dokkarin lisäksi suosittelen The True Cost -dokkaria. Menee vielä syvemmälle vaateteollisuuden raadollisuuteen. Esim. millaisessa orjatyössä ihmiset elävät, ja miten vaateteolllisuuden myrkyt vaikuttavat elämään. Pitäisi olla pakollinen katsottava kaikille, sillä sen jälkeen vuosi ilman uusia vaatteita on ihan piece of cake!

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Kiitos! Pitääkin katsoa.
      Esim Machines -dokkarin jälkeen oli kyllä kanssa sellanen olo, että ei tee mieli ostaa enää mitään halpapuljuista 🙁

  2. Toinen Eeva kirjoitti: Vastaa

    Tarantinon leffa todellakin oli niin törkeen hyvä!!
    Mutta veikkaan että kahtiajako on suurilta osin tapahtunut juurikin siksi että ei tiedetä Mansonin tarinaa. Niin paljon se sen ympärillä pyöri. Ne joille olen leffaa kehunut, olen myös kehottanut tutustumaan Mansoniin ensin.

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Joo, se tais olla erottava tekijä kyllä, siis että tiesikö tätä Manson / Polanski -asiaa, siitähän se lataus ja jännitys moneen kohtaukseen tulee jne-. Ja tästä keskusteltiin myös paljon, että ”tarviiko” leffan tavallaan selittää se homma, eli pitäiskö sen toimia myös ilman sitä taustatietoa.
      Tulin siihen tulokseen, että ei pidä ja tarvi selitellä ja taustoittaa! 😀 Parasta oli myös se piittaamattomuus siitä, ettei ala kertomaan kaikille, mitä joskus kävi jne! 😀 Haha haha! Se oli musta jotenkin hauskaa myös! En tiä miks!

  3. Leena kirjoitti: Vastaa

    Suosittelen lukemaan myös kirjan Tytöt, kirjailija Emma Cline. Voi lukea ennen tai jälkeen Tarantinon elokuvan.

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Kiitos suosituksista, pistän ylös!! 🙂

Vastaa käyttäjälle Eeva Peruuta vastaus

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.