Myönnän ylikuumenneeni aika rankasti tiistaina huomattuani pyöräni (vittu taas!) puuttuvan pihastamme juuri ollessani jo myöhässä (vittu taas!) lähdössä palaveriin. Eiku nii, mie unohin sen reenikselle –kommentti oli bensaa liekkeihin, jonka jälkeen kaikki räjähti aika rankasti seinille. En yhtään antanut olla. En elänyt, kuten opetan. Että helvettiin practise what you preach.
Sää aina teet mulle näin! Mää vihaan sua! Mää vihaan sun reenistä! Sää et koskaan ENÄÄ SAA LAINATA MUN PYÖRÄÄ!!! Aaaaargghhh!
Raivo mursi voimallaan pari muutakin patoutumaa ja lopulta käsittelyssä oli, kuinka Hippi ei ikinä saa lasten kanssa ollessaan samalla kotihommia tehtyä! Pitkätukka puolusteli olevansa lasten kanssa, silloin kun on lasten kanssa. Myö ollaa ulkona! Ja myö leikitää ja pelataan..
KUKA VITUN ÄÄLIÖ PELAA ALIASTA YKSIVUOTIAAN KANSSA!?
..ja sitte myö tehhää ruokaa ja käyää kaupassa ja.. Emmie siinä samalla saa tehtyy..
HAISTA SINÄ VITTU! Kyllä voi esimerkiksi pyykkiä pestä siinä samalla! Meillä on pesukone, joka pesee sillon kutte ootte kotona, kussen vaan täyttää. Mää en oo täällä täyttämässä sitä, kummää oon töissä ja.. ja..MÄÄ EN VOI HOITAA KAIKKEE!
Jonka jälkeen tappelevat Derrick ja Klein ajautuivat ratkaisemaan mysteeriä: milloin Hippi mahdollisesti olisi viimeeksi pessyt koneellisen pyykkiä? Näkemykset ja johtolangat erosivat toisistaan rankasti ja lopulta sain aukottomalla kuulustelutekniikallani ja huutokiduksella kiristettyä tiedon: HIPPI EI OLE TÄNÄ VUONNA PESSYT YHTÄKÄÄN KONEELLISTA PYYKKIÄ.
*tässä vaiheessa olin lingonnut itseni alkuperäisestä aiheesta jo niin kauas, että olin unohtanut reenikselle jätetyn pyörän lähes yhtä lahjakkaasti kuin Hippi unohtaa sen reenikselle kerta toisensa jälkeen. Melkein jo unohdin palaverinkin, josta olin myöhässä.*
Raivokohtauksen lisäksi olin nyrjäyttänyt nilkkani ja hyppelehdin yhdellä jalalla hiekkaisessa eteisessä huutamassa keskellä parittomia nappiksia, likaisia ulkohousuja ja toppahanskoja, joita ei ikinä saa vietyä kellariin, koska kesä ei vaan koskaan ala ja kaikki on aina ihan päin helvettiä. (Kaikki, jotka ovat katselleet Prinssille morsian elokuvan ensimmäisten häiden alttarikohtauksen tietävät, miltä yhdellä jalalla hyppivä räksyttävä tyyppi näyttää). VITTUUUH MÄÄ EN KESTÄÄH…
Seuraavana päivänä huomasin Hipin pesseen pyykkiä.
Ok.
Avattuani ohjelma valmis-valoa vilkuttavan pesukoneen, löysin koneesta kolmessakympissä pestäviä villavaatteita, neljässäkympissä pestäviä vaatteita sekä kuudessakympissä pestäviä pyyhkeitä. Värikkäät ja valkoiset sekaisin keskenään. Jonka lisäksi kaikki vaatteet olivat kuivia, mutta osa ihan pesuaineessa. Koneellinen oli ”pesty” pelkällä linkouksella.
Eilen Hippi vapautettiin yhteisten pyykkien pesusta kokonaan.
En tiedä, olenko tekemisissä täysidiootin vai neron kanssa.
Ihan hirveen rauhallista torstaita kaikille!
Lue myös:
😀 😀 😀
Mulle on rage-kohtauksen jälkeen näytetty Uuno armeijassa elokuvaa, jossa kersantti huutaa niin että uunon tukka helmuaa takana. Yritän ajatella sitä kun alkaa ragettaa. Ei paljoa auta.
EI SAATANA KAIKKEE SÄÄKIN SAAT KESTÄÄ!!
Kerran, kkun huusin Hipille puhelimeen tämän ollessa Nyrkkitappelun keikkabussissa, oli yksi bändikavereista verrannut, että olin kuin Team Ahman eräässä kohtauksessa, jossa kaveri huutaa raivona puhelimeen HAISTA VITTU!
(oli mukava muutenkin kuulla, että koko bändi on siellä kuunnellut palautteeni)
Sun blogi on parasta viihdettä elämässäni just nyt! Nauran sille enemmän ja aidoimmin kuin millekään muulle ja luen välillä siskoilleni ja kavereille (tai oikeastaan kenelle vain raukalle, joka paikalla sattuu juuri silloin olemaan) ääneen täältä parhaita paloja. Että juu, kiitos ja jatka samaan malliin! En halua lopettaa nauramista!
Hei, ihanaa, tulee niin hyvä mieli tälläisistä palautteista!! KIITOS NIIN PALJON ja hyvä, että naurattaa <3 <3
?❤
😀
Itse pesin puserostani barbinvaatteen. Sitä ei myöskään pystynyt enää avaamaan, joten se ei käynyt edes barbille.
Hyvä sää! Ja juu, on mullekin näitä käynyt ;D
Ne tekee sen tahallaan! ”Ei sit, yritin auttaa mut ei sit.” Ja sen päälle voi vielä vaikka vähän suutahtaa ja (yrittää) kerätä säälipisteet.
No sitä ei onneksi enää tähän päälle tapahtunut!! 😛
Mun rippipappi opasti poikia: ”Kun sitten isona olette naimisissa ja vaimo pyytää lakaisemaan, lakaiskaa. Mutta tehkää se niin huonosti, että ei pyydetä toiste”. Jep.
Tämä se on parasta kristillistä kasvatusta, jota meidän valtion kirkko voi tarjota.
Ei huh huh! Mun mielestä tuo kikka on kaikkien oikeus, itse olen käyttänyt sitä esim ruoan laitossa, ei ihan hirveesti pyydetä mun enää kokkaileen täällä 😀
Kuule, silloin aikaisemmin (vinttikomerosta viisastuneena, mies kun jätti jatkuvasti oven auki) neuvoin että pyörä kunnon ketjulla lukkoon ja pidät itse avaimen tallessa. Ei tartte raivota.
Tosin itse olen joutunut työntämään lapsen vinttikomeron oven raosta hakemaan tavaroita kun avain on ollut hukassa…
😀 😀
Ahahhahahhaaa! Kuulostaa vähän meidän auton vara-avaimen piilottelulta, joka on johtanut siihen, että joudun ite ongelmiin, kun en muista omia salakätköjä..
Kiitos tästä rehellisestä ja ah niin elämänmakuisesta kirjoituksesta!
Ole hyvä! Hienoa, että näistä raivareista riittää iloa muille 😀
Me ratkastiin tää ikuisuusongelma seuraavalla tavalla: koska mies ei vaan osaa hoitaa pyykkiprosessia oikeella(!) tavalla, mä lupasin hoitaa aina pyykit. Mutta koska se osaa täyttää ihan hyvin tiskikoneen, se saa hoitaa aina tiskit. Molempien mielestä nää menee pikkulapsiperheessä suurin piirtein tasan. Mä en puutu siihen, koska hän ne tiskit hoitaa (kunhan keittiö on puhdas esim lasten synttäreillä). Ja hän ei kommentoi sitä, milloin mä teen pyykit. Jos haluaa jotain vaatetta tai tiettyä astiaa tiettynä hetkenä, kertoo sille, joka asiasta vastaa 🙂 eikä oo muuten pyykeistä eikä tiskeistä riidelty…
Meillä o sama diili. Tosin pitää sietää tiettyjä asioita: a) mun mielestä tiskaajan pitää pyyhkiä tasot, miehen mielestä ei. b) miehen mielestä on riittävästi osallistuttu viikkosiivoukseen, kun laittaa tiskit koneeseen ja pyyhkii tasot. ? tai kuten se sanoo: ”Se on hyvä alku!” Ketuttaa vaan kun koskaan ei pääse ”alkua” pidemmälle.
hahahaha! Joo tää tasojen pyyhkiminen -se ei vaan täällä kuulu toisen systeemiin. Edes se että tasoilta ois tiskiharjat, tyhjät pullot tms siivottu pois, niin sekään ei kuulu. Oon yrittäny neuvoo, että siivoo niin kauan, että siinä pöydällä EI OLE MITÄÄN ja sitten pyyhi se.
HYVÄ TE!!! meillä on ehkä tuo pyykkihomma liukunut siihen, että mää teen sen ja ruoka- ja kauppahomma on ehkä langennut Hipille…Toki siinä pitää aina välillä vähän joustaa, Syädä pitää joka päivä, mutta pyykkeille ei käy mitään, vaikkei joka päivä pesis 🙂
Mä niin repesin… ei ole tänä vuonna pessyt koneellistakaan pyykkiä… meillä taasen… Mies ei ole lähes 23 vuoden yhdessäolon aikana pessyt yhtään koneellista pyykkiä. Joskus on sentään tyhjentänyt pyykit koneesta kuivuriin…?
Kerran mies erehtyi ekan lapsen ollessa pieni kysymään työpäivän jälkeen että mitä sä olet tehnyt koko päivän kun täällä on tän näköistä…vastasin että hoitanut lasta… olin vähän väsy ja en jaksanu tehdä kotihoitoa sinä päivänä… muistan sen vieläkin vaikka siitä on aikaa n. 20 vuotta… että kyllä mäkin tämän osaston osaan…
Hahahahahaa! Joo ja oli mullakin kotona ollessani välillä päiviä, etten kertakaikkiaan jaksanut tehdä YHTÄÄN MITÄÄN, vaan väsyneenä sinnittelin vaan kahvi kourassa taaperon perässä tai itkin keinussa tms. Jonka takia en ihan heti ala nipottaan, jos on sekasta, kun tuun tms..Mutta kun JOKA PÄIVÄ VUODEN tulee töistä, eikä oo ees pyykkejä viskottu koneeseen, niin VITUTUS!
Toki sanottakoon se tässä puolustukseksi – aina on käyty kaupassa ja tehty ruoat valmiiksi jne, kun tulen. Kun mää olin kotona, ei mitään ollut valmiina ja jääkaapissa vaan valo 😛
Itse nautin pyykinpesusta vanhalla pulsaattoripesukoneella nykyisinkin! Pesen sillä kaikki omat ja joskus muidenkin pyykkiä. Kyllä toi pyykinpesupitäsi käydä myös miehiltä nykyisin
Kuka vitun ääliö pelaa aliasta yksivuotiaan kanssa? Repesin. 😀
No ite repeen aina, kun seuraan näitä pelisessioita. Kovin on kärsivällinen tatsi ja toinen vaan hymyilee arvoituksellisesti kortti kädessä, kunnes rypistää sen!
Meillä rage-tilanteessa poikaystävä nykyään kaivaa kännykän ja alkaa videokuvaamaan. Sitte ku rage kipuaa potenssiin sata ja tiedustelen minkä rageltani voin, että voiko sen puhelimen tunkea perseeseen, niin toinen vaan hokee että ”Nyt alan vloggaa nyt alan vloggaa nyt alan vloggaa”. Se se vasta pistää vihaksi. Pyykinpesua ei täälläkään poikaystävä harrasta. Eka kerta riitti vikaksi.
Nauroin NIIIIN paljo tälle<3
Ahahhhahahhahhahhaaa!!! Apua, onneksi Hippi ei suuremmin käytä kännykkää!!
Ei oo helppoo!
Mutta kyllä on taas läppärinnäyttö pärskeitä täynnä.
Kiitos taas 😀
EI OO HELPPOO EI!!!!
Ai Saatana. Meillä vähän sama. Tosin mies kyllä pesee pyykkiä, mutta siellä on merinovillapaidat, lakanat ja mun valkoset pitsipökät kaikki sekasin, ja kaikki pestään neljässäkympissä. Aina. Seuraavan kerran kun menen itse peseen pyykkiä, huomaan että pyykkikoneeseen on jäänyt märäksi mytyksi vähintään yhdet kalsarit, ja kaksi paria sukkia, sekä koirankakkapussi (onneksi sentään tyhjä). Pyykit myös ripustetaan niin, että alusvaattteet ja sukat heitellään märkinä myttyinä teileeen päälle, jossa olisi pyyykkipojat ripustusta varten.
Seuraavaksi ostan verenpainemittarin.
AAHAHAHHAHHAA. Juuri tuo helvetin märät mytyt (sukat parittomina) ”ripustetaan” johonkin..huh huuuh..Meillä tosin tilanne muuttui kuivurin myötä. Ja sinne kuivuriinhan sitten heitetään kaikki NÄITÄ-EI-SITTEN-MISSÄÄN-NIMESSÄ-kuivuriin -asiat! Tsemppiä ja hanki se mittari! I feel u <3
Itse tykään pyykinpesusta paljon! Lapsena tykkäsin kun pääsin kesäsin äitiä autamaan pyykinpesussa pulsaattorikoneella! Minusta kyllä pyykki pesun pitäsi äydä myös mieheltä! Itse tykkkään pestä pyykkiä vanhalla pulsaattoripesukoneella!
”tässä vaiheessa olin lingonnut itseni alkuperäisestä aiheesta jo niin kauas, että olin unohtanut reenikselle jätetyn pyörän lähes yhtä lahjakkaasti kuin Hippi unohtaa sen reenikselle kerta toisensa jälkeen.” Kiitos tästä! Kahvit olis nenässä, jos en olis tällä kertaa vetämässä mysliä ja jogurttia. Mitä settiä – ja toisaalta: liiankin tutulta kuulostaa. Sen kerran kun erehdyn puolustamaan oikeuksiani ja vaatimaan sorretulle (minulle) vapautusta tiskivuoren, pyykkivuoren, minkä vaan alta, rauhallisena keskusteleva mieheni saa verbaaliakrobatiallaan minut niin raivoihini, että todellakin linkoan itseni alkuperäisestä aiheesta ja päädymme erittelemään jotakin 12v. sitten tapahtunutta kriisailua, johon olis parempi olla puuttumatta lainkaan.
Oletko opiskellut kirjoittamista vai oletko ihan luonnostasi niin hauska ja ytimekäs ilmaisussasi?
Haha! Onneksi en ole yksin asian kanssa..voi kun joskus voisi olla palaamatta niihin kymmenen vuoden takaisin SILLONKIN ja SILLONHAN SÄÄ!!! Argh!
Oikeestaan en oo lukion jälkeen opiskellut kirjoittamista varsinaisesti muuten kuin käsikirjoittamista ja sitä opiskelin saksaksi ;D Toki olin hauska myös vieraalla kielellä, tahattomasti jopa paljon hauskempi 😛 HÄHÄ!
Lähdin selailemaan blogiasi ystävän vinkistä. ’Muutaman’ kerran on samantyyppisistä aiheista keskusteltu olkapäähän nojaten. Välillä se naurattaa ja välillä ei kyllä niin yhtään. Että miksi, miksi, miksi. Sinut valitsin. Kymmenen vuotta yhteiseloa takana ja mies on tosiaan juuri tuollainen luonnonlapsi ja siksi häntä rakastaa. Mutta onhan se pakko räjähtää välillä. Kiehuu niin helvetisti. Koko ajan tulen paremmaksi siinä. ? Pelkkä nalkutus ei tuota tulosta. Pitää myös raivota ja tosiaan tiukan paikan tullen itkeä tirauttaa. Meilläkin on kohta 2-vuotias kotona. ? Niin ja se mieskin on. Hyvin totesin kavereille osuvasti, että on näitä ’perheissä eläviä miehiä’. Kuvaisi mielestäni tilannetta. Miehiä, jotka eivät koskaan lue käyttöohjeita. Mutta arvostan silti, aina en vain ymmärrä. Ja tämä tunne-lukko tarkoittaa, että itseään ymmärtämällä ymmärtää häntä. Vain olemalla oma itsensä voi tulla toimeen.
Joo, tää kuulostaa tosi tutulta. Musta tuntuu, että oon tässä tutustunut itseeni ja omiin fakkiintuneisiin ajatusmalleihini enemmän kuin toisen. Ja niiden prosessien kauttaa alkanut vähän ymmärtämään muita paremmin.
–vähän..:D