Viime kerralla jäädessäni äitiyslomalle laskettuun aikaan oli enää muutama viikko. Viimeisenä työpäivänäni kaaduin pyörällä liikennevaloissa mennessäni keikalle. Lomavastaajan asentaminen meiliin tuotti tuskaa mitä jos joku lähettää jonku tosi tärkeen viestin, ehkä mää vielä tarkistan? Halusin soitella asiakkaille, vaikka kaikki toivoivat olettivat minun olevan jo Taysin parkkiksella tai lapseni ristiäisissä.
Olin uuvuksissa, mutta tunsin tipahtavani mustaan aukkoon luukusta, jolle laitoin lappua, jota en halunnut kirjoittaa. Hippi seisoi duunivaatteissa makkarin ovella. Nyt sie huilaat, ku vielä voit. Rauhotut ja et tee mittään. Et soittele mihkää, etkä lue mittään meilejä tai uutisia, sie käyt iha kierroksilla. Niinku ne käski siellä neuvolassaki, ny makkaat vaa sängysä, ettei siun verenpaine taas nouse. Luet vaikka tän lehen, oot iha rauhasa ja leppäät täällä.
– ..!!? mää vihaan tätä Imagee ja nys siinä on viä Kerkko Koskine kannessa. Kerkko näiden muijien kanssa! Mää en kestä tätä! Ei siinä oo mitään ERILAISTA, että käyttää lätkäpaitaa lukiossa. Meillä kaikilla oli LÄTKÄPAIDAT! YLÖJÄRVELLÄ!…ei siinä oo mitään erikoista! Toi on nii naurettaavaa, Kerkko ei kylä tiä Ylöjärvestä yhtää mitää! Mää lopetan tän Imagen tilaamise! Nymmää soitan sinne ja lopetan tän lehen, jos mää saan yhteyde sinne saatanan kehä kolmose sisälle, niin mää sanon, että ajelee tänne taksilla lätkäpaita päällä kattelee erilaisia nuoria mää soitan sinne ja sanon.. missä se mun puheli o?
Niin.
Nyt töitä on vielä muutama viikko ja huomaan lätkäpaita-kerkko-töitä-olis-sekoilu-psykoosin leijuvan ilmassa, vaikka viikonloppuna töissä jouduin portaiden puolivälissä istumaan hetkeksi miettimään, kuinka nopeasti Hippi pääsisi mökiltä Tampereelle, jos sattuisin synnyttämään. Mitä, jos sen puhelimesta on taas akku loppu? Onkohan lossikuski varmasti viä tähän aikaan töissä? Vai meniskö tää supistus ny vaa ohi?
Silti. Olen odottanut lomaa ja vauvaa. Ollut valmis. Nakutellut toimistolla viimeisiä laskuja onnellisena viihdyttäen työkavereitani kuluneella kassakoneimitaatiollani TSI TSING! TSI TSING! Silti työpöydän tyhjentäminen ja To do today -listojen loppuminen sekoittaa jälleen pääni. Muutama viikko sitten peruutin tilaamani lehden luettuani jonkun viattoman taiteilijan epäylöjärveläisen näkemyksen, joka ei sattunut olemaan mieleeni sillä (ohikiitävällä) hetkellä. (Ei, Avotakkaa en ole lopettanut!)
Muutoksen lämmi saa lätkäpaitani helman lepattamaan kauhusta ja vastustamaan muutosta.
Vastustin muutosta palatessani äitiyslomalta töihin ja Hipin jäädessä kotiin.
Vastustin muutosta Hipin mennessä töihin ja jäädessäni itse osa-aikaiselle.
Vastustan muutosta äitiysloman alkaessa parin viikon kuluttua.
Vastustan!
Konservatiivista keskiviikkoa kaikille!
Miten tää blogi voi vaan olla niin hyvä, miten sä osaat kirjottaa noin? Pari päivää ilman päivityksiä oli kamalat!!!ja nyt soi loppupäivän päässä ”Ja kun Suomi pelaa lätkää, se iskee joka jätkään!”
huomenna on äippäloman eka päivä, virallisesti, vaikka oon saikulla ollutkin ehkä 2kk jo 😀 mitähän sen kunniaksi tekis, paitsi siis käyttäisi lasta 4v neuvolassa, pesis pyykkiä ja tekis ruokaa.
Haah haha hysteerisenä sitä tulee kirjoiteltua tälläisiä juttuja:D Ja kieltämättä soi itsellänikin aika rankasti päässä tänään tuo nerokas biisivalintani. Oli mukava rallattaa tälläistä kaljahenkistä raipatiraita ja viilettää pyörällä.
Hei, mahtavaa onnea! saikkua alla tai ei, kyllä sun silti kannattaa jotenkin äippälomasi alkua juhlistaa. Laita ruokaan persiljaa, kippistä neuvolan tädin kanssa tai jätä pyykit ripustamatta 😀 JOTAIN! 🙂
Tsemppiä loppuodotukseen!
Ajattelen aivan samalla tavalla kuin aikaisempi kommentoija — tämä blogi on hauska, oivaltava ja oikeissa tunteissa liikkuva. Kaiken lisäksi kieli on niin sujuvaa ja mukaansatempaavaa, että jos pariin päivään ei ole uutta tekstiä, niin tuntuu vähän kurjalta, ihan niinkuin joutuisi juomaan kahvin ilman pullaa 🙂 terkkuja Nekalaan täältä Viinikasta!
Höh, mä en kuullut yhtään raipatirairallatusta kun pyöräilit eilen vastaan. Mutta ehkä pääsit vauhtiin vasta lähempänä Nekalaa? Tää oli muuten jo toinen bongaus teidän perheestä vähän ajan sisään, pari viikkoa takaperin tunnistin Hipin juoksemassa pallon perässä vastustajajoukkueessa. 🙂
Muutosvastarinta kuuluu asiaan, aina jostain joutuu luopumaan kun tulee uusi elämänvaihe. Itse alan vähitellen kipuilla uudenlaisen arjen lähestymistä, kun palaan syksyllä töihin ja pieni menee päiväkotiin. Mutta lohduttaudu sillä ajatuksella, että sä oot jo kerran tehnyt tuon, toisella kerralla se menee varmasti enemmän rutiinilla!
Hei, kiitos ihanasta kommentistasi!! 🙂 Tulee niin hyvä mieli <3
Terkkuja Viinikkaan! Oih, ihana Viinikka.
Hahahaha! Joo, olin vielä liian tärkeänä työminänäni, kun törmättiin ihan toimiston kulmalla 🙂 …vasta siinä Viinikan liikennesekoittajan jälkeen alkaa sellanen raii ra raii raii rai rai..
Tsemppiä sinne päiväkotiharjoituksiin ja töihin palaamiseen! toivottavasti teillä menee mahdollisimman kivuttomasti niin vanhemmilla kuin lapsellakin 😉
Rispektii asenteesta! 😀