– Noni hei, tossa on toi lähibaari. Me ollaan jo ihan lähellä, nymmää muistan, miten sinne ajetaan!
– Joo, niin miekii.
– …
– Mie oon joskus käyny tuossa baarisa.
– Koska sää oot ollu Vesilahessa?
– Joskus. Mie oon käyny kaikissa Pirkanmaan kapakoissa!
– No semmää uskon.
– Ja oon mie muutenki käyny täälä Vesilahessa.
– Miks?
– No tuosta talosta mie kävin kerran hakkee miun lompakon.
– Mitä? Mistä?
– Tuosta talosta..joo, oli se tuo talo.
– !!?
– Miun työkaverin isä oli löytäny miun lompakon ja ottanu talteen.
– Miks sun lompakko oli Vesilahessa?
– No ku se miun työkaverin isä assuu täälä.
– Joo! Mutta mitä sää olit täällä tehny, miks se löysi sun lompakon täältä?
– Mie unohin sen johki työmaalle ja sitte seuraavaks sitä urakkaa oli tullu jatkammaa miun työkaverin isä…
– !!?
– ..ja se oli löytäny sen sieltä ja ottanu talteen.
– Ihan sattumoisin vaan!!?
– No nii. Ja se oli sitte kysyny sen pojalta, tunteeko se minnuu. Se ties että myö oltiin oltu siellä raksalla hommisa ennen niitä..
– !!!?
– Ja se otti miun lompakon taltee ja mie kävin sen sitte täältä hakkee.
– Nymmää hämärästi muistan tän jutun.
– Joo, on siitä jo aikaa..
– Kestiks sulla jotenki ihan tosi pitkään enne kussää kävit hakeen sen sun lompakon täältä?
– Ei, emmie muista. Ehkä vähä..
– Oliks jotain ihme säätöö siinä..?
– No ei kai.
– …
– Mie en vaan en iha heti hakenu sitä miun lompakkoo..
– !!?
– ..ja miun pankkitunnukset oli sielä lompakossa, nii mie en saanu maksettuu mittää miun laskuja ja…
– !!?
– …sitte ne miun laskut meni perintään..
– !!!!!??
– …
– No mitäs sitte tapahtu!???
– No ei mittää.
– !!!!!!!??!?
– No sitte mie sain perinnästä kirjeen ja sitte mie hain sen miun lompakon täältä Vesilahesta ja maksoin ne miun laskut.
– !!?
– No mitä?
– !!?
– No ei siinä mittää säätöö ollu.
Eipä siinä sitten mitään. Nyt kaveri vetelee taas ilman puhelinta, koska pihaan yöksi unohtunut puhelin kastui sateessa -yli kuukausi sitten. Kerran oli jo yritystä uuden hankkimiseen, mutta Koikkarin Prismassa ei enää myyty kännyköitä.
Ei mitään säätöä siinäkään asiassa. Mennään jutilana eteenpäin!
Huoletonta kesäpäivää kaikille!
Muita sekoiluja:
Ihailtavan rentoa suhtautumista (myös sulta Asikaine)! Lottoaako Hippi? Ihmeen kaupalla aina joku tutuntuttu löytää kadotetut tavarat ja ne palautuu takaisin…Joskus näitä Hipin lunkisti ottamien tilanteiden kuvauksia lukiessa sitä ajattelee, että kuinkahan niillä työmailla sujuu…
Ei ole rentoa suhtautumista multa! Harva se päivä kuittaan puhelimettomuudesta! : P
Työmailla menee kuulemma oikein hyvin, siellä hommat on selkeitä.
Yhtäkkiä se, että elämäni rakkaus on etsinyt tiistaina tunnin pankki – ja ajokorttiaan maantien varresta kilometrin matkalta jostain Urjalasta, alkaa tuntua ihan tavalliselta elämältä, semmoiselta arkielämältä että sattuuhan sitä, eikä oo iso juttu. Monikin ajelee autolla pankkikortit autonkatolla. Ei oo mitään säätöä meilläkään. Hienosti menee, ajokorttiki löyty (ja pankkikortti on JO jäädytetty).
Hyvä, että muillakin menee hienosti ja ”näitä” sattuu! 😀
Tsemppiä! <3
Ton Hipin pitäisi olla joku tyynen elämänasenteen guru! ?
Hahahahahahaaa!
Ihan hipin näkönen lompakko
on kyllä! 😀
Ah mää oon kateellinen että voi vedellä kuukauden ilman puhelinta..! Ehkä joskus itellekin mahdollista. Ny ei oo. Kun on noita töitä ja asiakkaita ja pomokin joskus soittelee ja ite pitää kans.
JOo, no nyt Hippikin joutui ensi kuussa alkavien töiden takia hommaamaan puhelimen!!!
Olemme shokissa!