Baby showerista

– Shhh! Valot pois. Shh. Tuleeko ne nyt? Huomaakohan se meijän takit? Onko kamera valmiina?

*Tekstari piippaa*  – No ne on menossa vasta kassalle, Ikeassa! Valot voi laittaa vielä takas. Mää otan yhen karkin. – Nii mäkin.

Kunnes vihdoin pahaa-aavistamaton sankari saapuu kotiovestaan juhliinsa. YLLÄTYYS!

Baby showerit ovat liikuttavia juhlia.

Sankari on taivaltanut muovipussijalkineissa pitkän matkan läpi neuvolan käytävien ja hämärien ultraäänihuoneiden. Pissannut pokkana purkkiin ainakin kaksikymmentä kertaa. Odottanut, myhäillyt tyytyväisenä, kantanut. Iloinnut ja itkenyt. Kuunnellut sydänääniä hengittämättä. Kuunnellut ääliömäisiä vitsejä mahastaan. Istunut odotushuoneissa ja auloissa. Kertonut iloisia uutisia. Laskenut viikkoja ja senttejä. Ihmetellyt taputellen mahan kasvua. Pidellyt selkäänsä. Ollut juomatta viiniä, vaikka mieli tekisi. Saikohan tätä juustoa syödä? Odottanut. Saanut mittansa täyteen. Nukkunut ja valvonut kyljellään. Yrittänyt saada kenkiä jalkaan ja takkia kiinni.  

Hyllyllä mummon tekemät punaiset tossut. Harsot ovat kaikki vielä valkoisia. Vaunut valittiin yhdessä ja turvakaukalo saatiin kaverilta. Äitiyspakkauksen vaatteet pitää muistaa pestä. Neuvolakortissa lukee rivitolkulla mittoja ja kiloja. Ota kengät pois vaaá´lle vai oliko ne sulla viimeksi? Kortin välissä on synnytysosaston numero, jos jotain tulee.

Kun jotain tulee. 

Eilen jokainen toi juhliin mukanaan helmen, joista kasasimme sankarille amuletin. Pujotellessamme helmiä nauhaan kerroimme vuorollamme ystävällemme toivotuksia, kannustuksia ja tsemppauksia tulevaan. Liikutuimme. (Itsehän unohdin helmen himaan. Hätäratkaisuna pujotin amulettiin lompakosta löytämäni Tanskan kruunun ja toivotin rakkauden sijasta paljon rahaa ja mielellään rikasta vauvelia. Erotuin porukasta! 😉

Jännitämme, odotamme ja toivomme porukalla. Elämme mukana, vaikkemme kukaan tiedä tulevista viikoista.

Kuka menee milläkin sairaalaan vai ehtiikö?  Sekoileeko ilokaasupöllyissään, huuteleeko demonisena kätilölle? Lähetteleekö tekstareita salista aikansa kuluksi ja laittaa faceen olevansa Taysissa with the tuleva isä. Heitteleekö sitä helvetin jumppapalloa. Oksenteleeko. Keinuuko kiikkutuolilla rauhallisena? Vetääkö voimaannuttavasti zeninä synnytyslaulua laulaen vai yrittääkö kivuissaan hukuttautua tokkurassa ammeeseen.

Emmekä tiedä, kuka tyyppi joukkoomme tulee. Tykkääkö tulokas mintunvihreästä ukulelestä vai hoitopöydän yläpuolelle ripustetusta taulusta? Hermostuukohan tuonpuoleisasta saapuva pieni sukista ja paidannaruista. Kikertääköhän se, kun massua kutittaa. Onkohan kaikki hyvin? Onhan kaikki hyvin? Paukuttelekoohan se vai mitäköhän tyyppi meinaa. Kuka saa äidin kullan nauramaan? Syököhän se amuletista helmen tai Tanskan kruunun? Onkohan sillä tukkaa, kylmä, kuuma tai pissit vaipassa?

Kukaan ei tiedä, mutta odotamme ja toivomme. Tuonpuoleisesta onnesta riittää naurua ja ilonkyyneleitä kaikille.

Ihanaa! <3 <3 <3

Onnea, niin paljon onnea.