• Asikaine
  • Perus spektaakkeli

    – Mie ku kävin reeniksellä vessassa, ku myö oltii soittelemassa..

    -Niin?

    – Nii ku mie tulin vessasta, nii siinä käytävällä oli sellanen tyttö ja sillä oli saksofoni siinä ja…

    – …

    – Ja mie olin siinä sillai, että morjes morjes ja se jottai viritteli siinä sitä..

    – …

    – Ja sitte se kysy, että oisko miula lainata ruuvaria, ku se tarvis sitä fonia varten..

    – ..

    – Ja mie sannoin, että mennää hakkee siitä meijä reenikseltä, että sielä pittäis olla..

    – Nii??

    – No sitte myö keksittiin sen tytön kanssa sellane tosi hieno källi kaikille muile!

    Ai niinku millane?

    – No mie menin siitä reeniksen ovesta sissää. Ja myö jätettiin se ovi silleesä auki, vähä silleesä rakosilleen ja se tyttö jäi sinne oven taakse.

    – …NIIIN?

    – Ja mie menin sissään ja sitte mie otin sellasen harjan, jolla mie aloin soittaan niinku mie soittasin ihan täysillä jottain torvee.

    -NIIIN??

    -..Ja se tyttö soitti sitä fonia sielä oven takana samalla sillain, että se vaikutti niinku se ääni kuuluis siitä miun harjasta.

    – Ei vittu..

    – Ja bändin jätkät oli iha ihmeissään, että mitä nyt tapahtuu…ku ei ne ollu nähny sitä tyttöä ollenkaan..

    – AHhhahahhahaaaa!

    -Ja sitte mie soitin siinä aika pitkään sellasen hienon esityksen niile.

    -Ahahhahahahahaa!

    – Ahahahhaaa! Eikö ollu hienosti keksitty meiltä?

    – No oli. 

    – Joo..

    – Mahdoit olla ittees tosi tyytyväine?

    – KYLLÄ!! Ja nii oli kaikki muutkin. Se oli sellane miun hieno spektaakkeli siinä reenien keskellä.

    – Nonni.

    – Joo.. sitte mie tuulettelin siinä.

    – Voin kuvitella.

    – …

    – No saiko se tyttö sen ruuvarin?

    – Joo, sitte mie annoin sen sille.

    Spektaakkeliviikonloppua kaikille!

    Lue myös:

    Katohan perkele!

    Lainauskielto

    Share
  • Asikaine
  • Toteutuneita lomahaaveita ja ihan oikeita ystäviä

    Vaikka emme kaikki voineetkaan pitää koko syyslomaa vapaana, katkaisi mökkeily ja lasten vapaa viikko syksyn tuulitunnelin tehokkaasti. Tällä viikolla on tuntunut kuin olisimme omituisesti ottaneet jättiharppauksen kohti joulua, kyselin toimistollakin heti maanantaina jo pikkujoulujen perään! Ihan kohtahan niiden aika taas on ja voin jälleen herättää naapurit kolmelta yöllä ja mennä heidän sohvalle nukkumaan ja herätä aamulla naapurin olkkarissa heidän ollessa lähdössä kouluun(!) ja töihin…

    EI VAAN! Pois se minusta!! Kotiin menen nukkumaan, omaan sänkyyn nukkumaan, enkä ollenkaan kiipeile mammani vanha tekoturkki päällä kännissä millään kaiteilla hakkaamassa harjan varrella ikkunoihin. En kai minä mikään hullu ole!

    Niin se syysloma. Tällä viikolla olemme palailleet arkeen kuin pidemmältäkin lomalta pöllähtäneinä..tai jos ihan rehellisiä ollaan, niin itse olin maanantaina jo ennen kymppiä myöhässä palaverista ja täysin epärentoutuneena murtautumassa naapurin pyörien lukkoihin, mutta ei mennä yksityiskohtiin. Sillä AINAKIN MUUTEN OLEN TÄLLÄ VIIKOLLA OLLUT IHANAN RENTOUTUNUT!

    Syyslomamme oli onnistunut, saimme täytettyä lähes koko porukan erilliset sekä yhteiset suunnitelmat ja ihanat lomatoiveet. Paitsi Pikkuveljen harras toive päästä Kanarialle ei valitettavasti toteutunut, nyyh. Tosin en tiedä, liittyikö pienen matkakuume niinkään juuri syyslomaan, sillä ainakin vuoden ajan punapää on noin kaksi kertaa päivässä kysynyt toiveikas ilme kasvoillaan Mutta äiti, mennäänkö me tänään Kanarialle, voidaanko me nyt lähteä sinne Kanarialle, äiti?? Voi pieni rakas, joka näköjään osaa lukea ajatuksiani. Kaveri on selkeästi perinyt isoveljensä meediotaidot.

    Onneksi kuitenkin punapään suuri haave päästä Särkäniemen Karmivaan karnevaaliin onnistui. Hauskan reissun kohokohdaksi nousi yllättäen pojille tekemäni kasvomaalaukset, joista punapää oli niin innoissaan ja tärkeänä, että odotti jokaisen huvipuiston vilinässä vastaantulleen ihmisen reagoivan hänen hurjuuteensa. Surulliselta klovnilta näyttävä tappi jähmettyi toteemiksi jokaisen ohikulkijan ja laitetyöntekijän kohdalla tuijottamaan salaperäinen ilme kasvoillaan kuin olisi esittänyt arvoituksen ja ovelana odottaisi vastausta. Ensi vuonna vien hänet zombie zonelle koko karnevaalin ajaksi ja lähetän Särkälle laskun perään.

    Lisäksi Pikkuveljen toivelistaan kirjatut mummola ja uimahallireissu toteutuivat, vaikka tietysti ensin ajoin jonnekin hertsinpertterin Tanhuvaaraan toteamaan kylpylän aukeavan vasta kolmen tunnin kuluttua. Siitäkin selvittiin ranskalaiskoreilla, joiden aikana hakkeroin atk:sta lähiseudun muut uimamahdollisuudet läpi.

    Pojan syyslomatoiveina oli tietysti päästä KALALLE (Tässä toki vähän sama kuin Pikkuveljen Kanaria-hommassa, toive päästä kalalle on ns. pysyvätila)! Ja tietty päästä mökille sekä viettää aikaa pikkuserkkunsa kanssa. Niinpä Hippi oman elämänsä pullonhenkenä vei Pojan pikkuserkkuineen mökille kalaan täyttäen kätevästi kolme toivomusta kerralla ja taisi kelareissut kuulua myös pitkätukan lomasuunnitelmiin.

    Kalaakin tuli paljon ja minä sain Hipin kokkaamaa ihanaa ahvenkeittoa, josta olin koko syksyn haaveillut. Pääsin myös hyvässä seurassa sieneen ja kaikesta mustatorvisienikadosta huolimatta löysimme reippaasti rouskuja ja itselleni entuudestaan tuntemattomia uutuuksia: vaaleaorakkaita! Joita luulin lampaankääviksi ja myöhemmin väitin vehnäoraiksi, mutta jotka kuitenkin olivat paistettuina leivän päällä super hyviä! Rouskuista teimme ihanaa sienisalaattia, jota nautimme mökillä aamupalaksi pannukahvien kera.

    Vietimme Hipin kanssa myös pari yötä mökillä ihan kaksin – se oli itseasiassa toteutunut haave, jota en osannut edes toivoa, mutta jonka anoppi ehkä havaitsi naamastani (meedioita koko suku täynnä)! Kahden keskeiset keskustelut, hiljainen hömötys, samoilevat sieniretket olivat silkkaa parhautta, jos ei huomioida sitä, että Hipillä oli koko syysloman ajan pakkomielle keksiä palindromeja. Sielua paransivat myös kylmä järvi, pilkkopimeä Saimaa, ritisevä kiuas ja kirpeät aamut, joina pitkätukka keitti kahvia ja paistoi munia minun naputellessani töitäni. Jep- toivelistallani oli kaikesta ihanasta lomailusta huolimatta myös aikaa töille ja työrauha. Syksylle on buukattu hyviä prokkiksia, joita oli kyllä ihan kiva naputtaa mökin sohvalla.

    Sain myös nauttia anoppilan hyvästä seurasta ja nukuttua kaikki univelkani, uskomatonta luksusta!! Sekä rauhassa luettua lomakirjani, joka imi minut niin tehokkaasti jonnekin taiteen syövereihin 60-luvun lopun Lontooseen ja intohimoisiin ihmissuhdekiemuroihin, että meinasin kesken sieniretkenkin istua kivelle lukemaan. Suosittelen lämpimästi Sadie Jonesin koukuttavaa romaania Ehkä rakkaus oli totta, ihana kirja!

    Suuri lomaunelmani oli tietty vähän hörppiä viiniä naapurin muijien kanssa ja Nekalaan palattuamme järjestimme naapurin muijan kanssa pienen illanistujaisen, koska me ei olla nähty niiiin pitkään aikaan!!! Vaikka kaikki ympärilläolijat vähän lakonistesti muistuttivat meidän olleen noin kahdeksan päivää erossa toisistamme, tuntui kuin en olisi nähnyt parasta ystävää noin kahteen vuoteen! Oli monta sisustuslehteä selaamatta ja niin paljon kerrottavaa, että oli pakko huutaa ilta yhteen ääneen.

    Hipin unelma hetken opiskelurauhasta järjestyi myös samoin kuin pitkätukan toivoma mökkireissu ystävänsä kanssa. Kyseinen ystävä en omituisesti ollut minä, vaan on kuulemma olemassa oikeita ja paljon tärkeämpiä ystäviä. Jotka kuulemma keksivät myös paljon parempia palindromeja, kuin minä. Kuulemma sellaisia perkeleen palindromeja, jotka ovat väärinpäin luettuina samoja, kuin oikeinpäin luetut, toisin kuin minun palindromini, jotka ovat pelkkää paskaa höperrystä!

    Mutta loma oli ihana ja vielä minä oikean ystävyyden ja palindromit teille näytän! Hauskaa torstaita kaikille!

    PS. Kaupallinen mainos tähän loppuun: Tänään torstaina alekoodini Palmrothin verkkokauppaan on viimeistä päivää voimassa! Jos vastuullisesti valmistetut vanhan kotimaisen brändin ihastuttavat kengät kiinnostavat koodilla Asikaine saa tänään vielä -20% alen Palmrothin verkkokaupasta! Kannattaa tsekata!! Ihania talvikenkiä!

    Lue myös:

    Taisteluni, osa 2

    Share