Tietoa mainostajalle ›

Vuoden ostolakosta ja ihana Second Hand -verkkokauppa!

Kerroinkin juhannuksena ryhtyneeni jälleen vuoden ostolakkoon saatuani lievän raivarin hikipajoista ja pikkubikinimalleista tunnettujen firmojen feminist-printtipaidoista. Myös reilu vuosi sitten olin vuoden ostamatta uusia vaatteita osallistuttuani Vuosi ilman vaatteita -haasteeseen. Homma meni jo silloin hyvin, vaikka pamahdin paksuksi kesken prokkiksen ja jos ei lasketa tyttöjen Köpiksen shoppailukierrosta, jolla darrassa marisin jouduttuani jättämään kultaisen jump suitin kauppaan.

Yhtenäkään aamuna en joutunut saapuman töihin ilman paitaa, en skipannut Emma-gaalaa tai muitakaan pönötysparteja sopivan asun puutteessa. Jep. Kaapissani on niin sanotusti helvetisti valinnan varaa.

Nyt uutta vuoden haastetta ollaan elelty nelisen kuukautta, enkä ole suuremmin hommaa edes miettinyt. Välillä huomaan kaupungilla tai verkkokauppojen mainoskirjeitä klikkailtuani ihastelevani ihania uusia mallistoja, jonka jälkeen muistan olevani lakossa ja aikas surutta lakkaan haaveilemasta kivan halpistopin tuomasta huumasta. Homma on mennyt todella kivuttomasti, jos ei lasketa Hämeenlinnan Rock-Futiksessa tapahtunutta unohdusta, jonka seurauksena täysin kännissä ihan vahingossa ostimme Timo Peltomaan kanssa tiimipipat.

Olen jopa varovasti miettinyt ottavani uusien vaatteiden ostolakkoilun elämäntavaksi -tosin en ole vielä uskaltanut sanoa suunnitelmiani ääneen (kirjoitan sen nyt tähän, mutten vielä lue ajatustani ääneen). Pystyisinköhän..? Asiaa toki ratkaisevasti helpottaa se, että niin edellisessä kuin tässäkin itse itselleni asettamassani haasteessa second hand -shopit ja kirppikset olen pitänyt sallittujen listalla.

Eniten ikuisessa uusien vaatteiden ostolakossa ehkä arveluttaisi farkut, joita aika univormuna käytän ja vanhana farkkumyyjänä tykkään tsekata mallin, koon, istuvuuden ja matskun tarkkaan. Istuvia farkkuja on haastava löytää kirppiksiltä. Myös esimerkiksi skeittikengät, sormikkaat ja maiharit (jos viisitoistavuotiaat Martensini nyt pettäisivät) tykkäisin hankkia uutena ja sopivina. Mitä jos hukkaisin rakkaan huopastetsonini tai Fjällrävenin ulkoilutakkini? Ja toki alusvaatteet haluan jatkossakin ostaa uusina, mutta niiden hankinnan olen ulkoistanut haasteesta muutenkin -Miksi silti yhä edelleen istun rintsikoissa, joiden sivussa on imetysklipsu!? Aaaaaargh! (Note to self: osta sopivat uudet alusvaatteet. Osta uskomattomat seksipommihepenet, asap!) Pitäisikö ehkä vähän skarpata, etenkin kun ei muita kampsuja voi kaupoissa metsästää.

Paitsi että voi. Käytettynä. Sitouduttuani haasteeseeni päätin samalla, että myös kirppisostoksieni on oltava maltillisia. Ja ihan suht ok olen pitänyt näppini kurissa, malttanut mieleni monen täydellisen nahkarotsin edessä. Mutta harkitessani uusien vaatteiden ostamatta olemista ns. ”elämäntapana”, olen yrittänyt muokata omia urautuneita tottumuksiani ja satunnaisosteluitani – keksimällä uusia tapoja ja etsimällä parempia tahoja vaatteiden hankkimiseen. Tutustumalla vaatelainaamoihin ja kartuttamalla netin kivoja second hand -verkkokauppoja. Etten vain vuoden verran panttaisi ostopäätöksiä ja juoksisi takaisin kauppaan heti ensi juhannuksena, vaan etsisin muita pysyviä vaihtoehtoja. Josko jatkossakin, kun oikeasti on juhlavaatteen tai vaikka (myönnetään!) päivän piristyksen puutteessa, etsisi inspiraatiota ja hyviä käyttövaatteita esimerkiksi second hand -kaupoista tai kotimaisilta pieniltä merkeiltä.

Tällä hetkellä yksi lemppariverkkokaupoistani on laadukas second hand -kauppa WST, We started this. Juuri löysin WST:stä haaveilemani Marimekon paidan, jonka tyyppistä olen jo vuosi  sitten Marimekolla sovitellut ja hipeltänyt. (Syytettyäni Marimekon jälleen kopioineen uusimman kuosinsa!) Muutamia kertoja kävin WST:n sivuilla skrollailemassa ja kun täydellinen kukkapaita vielä vain odotti ostajaansa, en voinut malttaa klikkaamasta monikäyttöistä kaunokaista koriini.

Ihana! Eilen jo jorasin kukkapaidassani Mara Ballsin ja Lost In Musicin muilla keikoilla. Aavistan jo nyt näyttäytyväni kirjavassa kukkakuosissa kaikki tulevat puoliviralliset työtapaamiset ja muut edustus-caset, johon en aina kehtaa mennä tumman turkoosissa kauluspaidassa ( ,joka päälläni olen viimeisen vuoden ollut ihan joka paikassa.

Aina sama paita.

Promo Expossa, puhujana Elävän kirjallisuuden festivaaleilla, puhujana Musiikki & Median paneelissa, puhujana PING Helsingin Tampereen tilaisuudessa, luennoitsijana…) Itseasiassa: Nyt saattaa olla jo riski vaihtaa brändikseni muodostunutta väriä, perkeleen perkele! Nekalan blogi-famea ei ehkä tunnisteta ilman tummanvihreää. O Ou. Olen se muija, jolla on se vihree paita. Pyydetään se vihreepaitane muija tänne puhuun, tiettekö sen.. No se..No se, jolla on se vihree paita.

No, olkoon monikäyttöinen uusi kukkapaita varapuhujavaate, helppo palaveripaita ja kiva iltameininkipaita. Jee!

Josta tulikin mieleeni yksi tekemäni kirppislöytö, jota en voinut jättää hankkimatta.

Koikkarin Prisman kirppikseltä löysin ihanan kultahippupaidan, jota olen pitänyt ahkerasti.

Parasta vähän kollege-malliin leikattussa rennossa hilepaidassa on merkin nimi Forever 21+ Plus Sizes. Naapurin muija risti uuden kirppiskollarini heti Absolutely Fabulous Edina -paidaksi ja sitä se onkin. Mahtava paita! Kreisi hikipanta ja vyölaukku vain puuttuvat ja niitä, jos jotain löytää second handina huomattavasti coolimpia kuin suoraan paketista.

No niin. Olikohan tässä kaikki. Lähtekää kaikki kiinnostuneet törsäilijät mukaan Vuosi ilman vaatteita -haasteeseen, se on helppoa, jos kengät ei hajoa.

Ja tsekatkaa mainion WST:n kiva valikoima! Suosittelen! (PS. Jättäkää jotain myös mulle!)

Leppoista sunnuntaita kaikille!

Lue myös:

Miten meni vuosi ilman vaatteita

Taas vuosi ilman vaatteita

Share

2 kommenttia

  1. Tuulis kirjoitti: Vastaa

    Heh. Ei onnistuisi multa. Olen pirskatti vieköön lihonut lääkityksen ja saatanallisen stressin takia, ja kaapissa olevat vanhat lempparit ei mahdu (jos ne ois edes ehjiä). Käyttövaatteita on varmaan tällä hetkellä muutama kymmen (jos lasketaan mekot, paidat, housut ja neuleet). Olen päätynyt ostamaan muun muassa uudet farkut, kun ainoat farkut, kahdesti parsitut Levikset alkoi ahdistaa vyötäröstä. Uuden takin hankin kun vanha ei mennyt perseestä kiinni. Jaksaminen ei oikein riitä vaatekauppoihin saati kirppiksiin, niin sit se tuntuu menevän niin, että uutena tulee ostettua enemmän kuin aikaisemmin. Vähän yritän puhdistaa omaatuntoa sillä, että viimeisimmät hankinnat on olleet Varustelekan Särmää, R-collectionia ja Neulomoa. Josko niillä porskuttais taas hetken. Kirpputorilta on välillä saamarin vaikeaa löytää laadukasta perusvaatetta ja esimerkiksi merinovillaihanuuksia ei oikein tunnu liikkuvan (Varustelekan merinovaimari ja Tamsilkin villashortsit pelastaa mun mekkopäivät).

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Voi eih! Mullakin on koko tässä vähän muuttunut, mutta onneksi on muuttunut aikaisemminkin, niin löytyy vähän kaiken kokoisia vaatteita..

      Ja juu, se siellä kirppiksillä kyllä on, että jos jotain tiettyä etsii, niiin saa kyllä seilata ja olla hyvä säkä, että jotain löytää. Mutta second hand -verkkokaupoissa on yleensä joku lajittelusysteemi, että on vähän helpompi etsiä.

      Sitä paitsi: Varusteleka, R-Collection ja Neulomo on juurikin sellaisia yrityksiä, joita tuleekin kannattaa! Kuulostaa hyviltä valinnoilta. Itsekin kuolaan sitä R-Collectionin pitkää parkaa!!

      Mukavaa ja vaatekriisitöntä syksyä <3

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.