Kaupallinen yhteistyö: VR
Huh huh! Vaikka ihanasta Pietarin matkastamme on kulunut vain muutama viikko, tuntuu talvikengissä taitettu kevät-getaway jo vähän kaukaiselta ja sydämeni kaipaa lempparikaupunkiini palavasti takaisin.
Reissumme on herättänyt paljon mielenkiintoa ja kysymyksiä. Moni edes paljon reissaavista ystävistämme ei ollut koskaan käynyt Venäjän puolella ja huomasin Pietarin matkailuun liittyvän vielä tiettyjä ennakkoluuloja ja yleisiä olettamuksia, kuten ehkä itsellänikin ennen ensimmäistä matkaamme oli.
Mutta kaikessa loskassakin eläväinen Pietari nauroi monet ennakkokäsityksemme ihan maan alle heti ensimmäisellä korttelikierroksellamme. Jonka päätteeksi istuimme coolissa jazz baarissa tyylikkäät coctailit kädessämme kuuntelemassa mieletöntä live-orkesteria pärstät tonninseteleinä miettien, miksi helvetissä emme koskaan aikaisemmin olleet tulleet tänne.
En tiedä, onko meillä ollut tuuriakin matkassa, mutta monet ennakkoluulot ovat kyllä saaneet Pietarin reissuillamme kyytiä!
”Mutta kun eiks sinne pidä olla se viisumi ja eikse oo vaikee hakee ja miten se sitten..”
Ensinnäkin monet luulevat Pietarin matkan varaamisen olevan viisumin takia monimutkaista. Mutta viisumin hankkiminen käy oikeasti helposti: viisumin voi tilata nykyisin myös verkkopalveluna ja asiakirjat voi toimittaa joko postitse tai viedä matkatoimistoon. Turistiviisumin saamiseen menee 7-8 arkipäivää ja pikakäsittelynä viisumin saa 3-4 arkipäivässä. Viisumia varten tarvitsee passin, uuden passikuvan sekä matkavakuutustodistuksen, jollaisen saa vakuutusyhtiöstä kätevästi sähköpostilla.
Me haimme viisumit matkatoimisto Rustravelilta, jolla on Helsingin lisäksi myös Tampereella toimisto. Matkatoimistojen lisäksi viisumia voi hakea myös Venäjän suurlähetystöstä, jonka sivuilla on selkeät ohjeet.
”Eikös sinne oo tosi pitkä matka, menittekö te yöjunalla?”
Juu ei, Allegrolla pääsee Pietariin tosi nopeasti ja leppoisesti. Helsingistä junalla Pietariin kestää vain kolme ja puoli tuntia. Tampereelta matkustimme Tikkurilan kautta ja olimme Pietarissa viidessä ja puolessa tunnissa.
Juurikin kätevän yhteyden takia Pietari sopii hyvin vaikka ihan parin päivän reissulle, matkustamiseen ja siirtymiin ei suuremmin suhraannu aikaa tai energiaakaan.
”Miten siellä löytää mihinkään tai osaa liikkua, jos ei osaa venäjää ja ne kirjaimet on ihan koukeroisia..?”
Ennen ekaa reissuamme selailin Pietarin karttaa yrittäen vähän kauhuissani ottaa selkoa kyrillisistä kirjaimista ja mietin, kuinka kielimuuri vaikeuttaa liikkumista. Paikan päällä huomasin kaikkien kadunnimien olevan merkitty myös latinalaisilla aakkosilla ja esimerkiksi metrokarttojen sekä lippusysteemien olevan todella selkeitä. Korttelit ja välimatkat ovat isoja, mutta kaupunki on kyllä melko helppo liikkua. Myös paikalliset auttoivat helposti ja mielellään, jos törötimme kartta kädessä ihmettelemässä, millä jokivarrella oikeastaan taas olemmekaan.
”Ravintolassakin sitten saa ihan mitä sattuu, kun kukaan ei ymmärrä ja tulee vaan jotain liharuokia väkisin…”
Oletuksena tuntui olevan myös, että Pietarissa olisi vaikea asioida englanniksi ja tilaus saattaisi olla ihan mitä sattuu alatoopimössöä tai muuta epäilyttävää. Ja ehkä niin on joskus ollutkin, mutta ainakin tänä päivänä Pietarin ravintolaskene on moderni, monipuolinen ja todella tasokas.
Kaupunki on täynnä hienoja ja kivoja rafloja finediningista trendikkäisiin luomupanimoihin ja coctailbaareihin. Kaikissa ravintoloissa ja baareissa ainakin joku henkilökunnasta osasi englantia, useimmissa oli myös englanninkielinen menu ja mutkaton ystävällinen palvelu.
Tänä vuonna kiinnitin huomiota myös monien ravintoloiden mainostavan vege-menuja. Erityisesti hyvän ruoan, oluen ja drinksujen perässä matkustajille suosittelen Pietaria lämpimästi! Ja Pietarin baariskene – silkkaa lovee!!
”Eihän siellä osata englantia!?”
Paikallisista osa puhui hyvää englantia tai yleensä, jos kysyi isommalta porukalta, joku osasi neuvoa tien museoon. Englannilla pärjää Pietarissa hyvin. Paikallisilta saimme myös hyviä suosituksia esimerkiksi puistoista, ravintoloista ja baareista.
Itseasiassa ekalla reissullamme ensimmäisenä iltana random ohikulkija vinkkasi meille hipahtavat korttelit, joissa tulikin sillä reissulla vietettyä paljon aikaa, ja josta buukkasimme seuraavalle reissullemme hotellinkin.
Eikös ihmisillä ole siellä sellanen neuvostoliittolainen asenne ja ihan paska asiakaspalvelu on siellä niin ja vaikea asioida ja..?
Vierailemissamme ravintoloissa, baareissa, näyttelyissä ja hotelleissa oli kaikissa (lukuunottamatta ehkä yhtä museon narikkatyöntekijää) ystävällinen ja kepeä asiakaspalvelu. Tarjoilu oli aina ripeää, huomaavaista ja osaavaa. Tapaamamme ihmiset olivat mukavia, ystävällisiä ja hauskoja. Kaikki auttoivat mielellään oli meillä sitten hukassa kamera tai baari.
Lasetteleva huumori tuntui tutulta ja monista kohtaamisista jäi mieleen jotenkin välitön ja hauska meininki. Jopa taksikuskeista, joiden kanssa jankkasin välillä ihan huolella hinnasta -tuntui, että tietynlainen vekslaaminen ja väittely ja neuvottelu tavallaan kuuluu myös maan kulttuuriin, mutta ilman jankutusta selviää hyvin, jos minä en kuulu matkaseurueeseen.
”Eikös siellä ole vähän sellaista likaista ja rupusta ja neuvostoankeeta?”
Pietari on suurkaupungiksi todella siisti ja kaunis, etenkin keskusta-alue on kaikkea muuta kuin neuvostoankea. Myös vierailemamme ravintolat ja baarit ja hotellit olivat suurimalta osin kaikki siistejä ja viihtyisiä. Julkinen liikenne on selkeä ja toimiva, moderni. Itseasiassa nauroin ääneen paluujunan lipuessa jälleen Tampereen keskustaan kaikkien 70-luvun lättätalojen keskelle. Home sweet Tre!!
Ja toki loisteliaassa ja puistomaisessa Pietarissa on paljon rustiikkisia rakennuksia ja hämyisiä kujia, mielenkiintoisilta sisäpihoilta saa pengottua vaikka minkälaista ug-baaria ja punkkiluolaa, mutta kaupungin rosoisuus muistuttaa monilta osin esimerkiksi itä-Berliinin sykkiviä kortteleita, jotka kutsuvat seikkailuun.
Ja tietty jos kävelee tarpeeksi kauas keskustasta saattaa Pietarissakin päätyä paikallisen Prisman parkkipaikalle -prismautumista ei voi näköjään välttää ulkomaillakaan.
”Eikös siellä ole vaarallista? Uskaltaako siellä liikkua?”
Missään vaiheessa en ole kokenut Pietaria vaaralliseksi, vaikka hilluimme usein pikkutunneille asti ja saatoimme ottaa takseja lennosta. Jokaisessa suurkaupungissa on toki omat vaaransa, eikä kannata olla kännissä tai ihan tyhmä (emme olleet, kumpiakaan, ikinä koskaan, tietenkään!), mutta pelottavalta Pietari ei mielestäni tuntunut.
”Nettikään siellä toimi tai puhelimet ja..”
Pietari on moderni ja esimerkiksi useimmissa kahviloissa, baareissa, ravintoloissa ja hotelleissa oli hyvät wifit ja yleensä pöytien vieressä jopa pistorasioita puhelimien ja läppäreiden lataamiseen, jotta voi sometta ihan huolella.
Taksihommat hoituvat kätevästi esimerkiksi Uber- tai Yandex-applikaatioilla, jos ei tykkää jankuttaa auton oven raossa ruplatukko kädessä tienlaidassa. Jotkut tykkäävät, kukin tavallaan.
”Eiks siellä oo vaan sellasta oopperaa ja balettia ja jäykkää korkeakylttyyriä!”
Kyllä, Pietari on klassisen taiteen ja korkeakulttuurin mekka ja ihana juuri siksi ja mekin olemme vähän jo haaveilleet baletista.. Mutta vitsit, kuinka vahva ug-vire sykkivässä kaupungissa on. Live-musaa, kokonaisia taidekortteleita täynnä kokeilevaa ja kantaaottavaa taidetta, nykytaiteen gallerioita, punkkikeikkoja ja pikkuklubeja.. Myös pieniä ilmaisia näyttelyitä löytyy todella paljon.
Viime reissulla ajauduimme ekana iltana open stage -iltaan, jossa lavalle nousi torvien ja haitarien lisäksi runonlausuja, joka teki meihin vaikutuksen, vaikkemme ymmärtäneet sanaakaan.
Jeps, olen aika hurahtanut ja nyt ilmojen heittäydyttyä yhtäkkiä lähes kesäiseksi, olen haaveillen mietiskellyt, onko Neva enää jäässä ja kuinka kaunis kultakattoinen ja rustiikkinen Pietari mahtaa kesällä ollakaan. Ehkä pakko tehdä uusi visiitti lomalla!
Uskallan suositella Pietaria ihanaksi kesäkohteeksi. Kannattaa tsekkailla Allegrojen lippuja ja tarjouksia ja VR:n sivuilta löytyy muitakin hyviä vinkkejä ja infoa Pietariin matkustamiseen liittyen.
Uuh, olen taas ihan innoissani ja vimmoissani!! Yritän tässä vielä jossain vaiheessa ryhdistäytyä kasaamaan joitain tärppejä, niitäkin kyseltiin, voi kun saisin ne vielä aikaan!
Lue myös:
Vähän ryöstetty, mutta onnellinen – From Saint Petersburg with love
Ah, Pietari on ihana!! Rakastan Pietaria ja ylipäätään Venäjää (ihan tässä oma lehmä ojassa, asun pysyvästi Moskovassa). Kiitos kaunis tästä propagandastasi, ja toivon että se on tehokasta- sillä olishan se suotavaa että yli 10v täällä asuneena kavereita tulis pikkuhiljaa kylään!!! Käykää kans täällä Moskovassa, yksi yö junassa Hesasta, ei tunnu missään. Voin vinkata hipeimmät mestat!
Hei mahtavaa! Ja apua! Nyt on alkanut joku ihme Moskova-propaganda, koska sitä on nyt hehkuttanut niin moni ja nyt (siellä jo kerran pitkään asunut) kaverikin oli sinne muuttamassa takaisin…
Että alkaa olla sellaset merkit ilmassa, että mun pitää buukata matka!!
Että kohta palaan kysymään niitä menomestoja ja majoitusta ;D
Joo tanne vaan…!! Jos ette halua nukkua eteisessa meilla (asutaan varsin ahtaasti), niin ma myos vuokraan yhta asuntoa aribnb-n kautta, vink vink… 🙂
No niin, tää suunnitelmahan täydentyy koko ajan! 😀
Tää oli tosi hyvä juttu! En ehkä siltikään mene koska kaikki noi yllämainitut ennakkoluulot ja pari lisää. O_o
Mä haluisin mennä, mut vähän epäröin ku menisin mieluusti vaimoni kanssa ja toi homoseksuaalisuus nyt ei keskimäärin oo vissii kovin kovassa huudossa siellä. Ja ihan periaatteessa en oo kauheen innostunu lähtee paikkoihin missä pitää varoa. Ei varmasti ollut mitään mitä erityisesti mietit, mut onko mitään mutufiilistä et miten ne tällaset käytännön tasolla on? 🙂
Hei Maria, vastaan sulle kun täällä asun. Kokemukseni mukaan naispareihin suhtaudutaan positiivisemmin (tai ainakin neutraalimmin) kuin miespareihin. Luulen sen johtuvan esim siitä, että ylipäätään naisilla voi olla hyvinkin fyysisesti läheisiä ystävyyssuhteita toistensa kanssa. Ihan vain kaverin kanssa kävellään käsi-kädessä, istutaan hyvin lähekkäin, halitaan ja ollaan helliä. Itse olen nähnyt paljon naispareja hyvin rentoina julkisilla paikoilla yhdessä, enkä ole koskaan todistanut mitään hyökkäystä, kiusaamista tai muuta ikävää joka olisi kohdistunut nais- tai miespareihin. (olen asunut Venäjällä 12v)
KIITOS SALLA, kun vastasit tähän!! 🙂 Tämä oli hyvä tietää!
Tosiaan tästä mulla on vain toisen käden tietoa, mutta kysyin tätä asiaa vielä kaveriltani, joka on asunut Venäjällä vuosia (Pietarissa ja Moskovassa) ja tietää skenet jne. Hän sanoi, ettei koe, että etenkään naispareille koituisi mitään ongelmia, etenkin kun kyse turisteista ja että kaikista ikävistä uutisista huolimatta niin on äärimmäisen harvinaista, että mitään aggressiivisuutta joutuisi kokemaan jos matkustaa kumppaninsa kanssa. Sanoi toki ehkä kannattavan välttää (hänen sanoin) ”megaimuttelua” esim metrossa, mutta että Pietari on kuitenkin suurkaupunki ja siellä on kyllä totuttu kehen tahansa jne.
Myös yksi kaverini kävi tyttöystävänsä (naispariskunta) kanssa pari vuotta sitten kaksin lomareissulla Pietarissa, eikä maininnut mitään ongelmia tms ilmenneen. Olivat lähdössä uudestaankin.
Toki äärimmäisen ikävää, että tälläistä pitää miettiä!
Mä kävin ensimmäistä kertaa Pietarissa kirjoitusten jälkeen kesällä 2004 ja silloin meininki oli todellakin vähän erilainen 😛 Muutaman kerran olen tässä välillä käynyt kaupungissa ja oon kyllä huomannut kehityksen kaikella saralla! Mut hullua ajatella, et on todistanut kaupungin muutosta aika jähmeestä tähän nykytilaan. Että ikään kuin tietää, mitä siellä oli ”ennen vanhaan”. Ihan kuin muistelis musta-valkotv:n aikaa… tai sit en vaan nuorempana löytänyt oikeita paikkoja 🙂
Joo, siis tosi moni on kertonut, että meininki on ollut erilaista jopa 10 vuotta sitten (saatikka sitten aikaisemmin!!). Eli muutos on tullut ihan tosi nopeasti.
Itse kävin vasta 2017 ekan kerran ja silloin oli jo mielestäni hyvä meininki ja itseasiassa tuntui (tai sitten vaan kiinnitin eri tavalla huomiota), että jotkut asiat olivat jopa parissa vuodessa jo vähän muuttuneet. Esim nyt vege-menut, englannin kieliset tekstit, englantia puhuvat ihmiset( tuntui, että oli enemmän) jne.. Tai sitten tällä kertaa tiesimme heti reittimme vähän ns. trendikkäälle alueelle, jossa näissä oltiin edellä tms.
Saako lisätä yhden: ”Eikö siellä käymällä vähän niinku tue rahallisesti sellaista maata joka just ohimennen valloitti osan naapuristaan, ampui alas satoja turisteja ja on jatkuvasti tapetilla myös ihmisoikeusloukkausten takia?”
Kiinnostais hirveesti, ja kuvasi kaupungista ovat tosi kauniita, mutten taida päästä yli yllä kuvatusta ongelmasta :/
Joo, tämä on kyllä hyvä pointti fellow nekalalainen ja ymmärrän kantasi.
Itsekin olen ollut ja olen tämän asian suhteen ristiriitaisilla fiiliksillä. Mutta olen myös miettinyt, että toisaalta siellä on myös paljon esim taidetta ja vastakulttuuria, jota mielelläni tuen ja haluan kannattaa. Sielläkin voi yrittää miettiä, mihin yrityksiin rahojaan kantaa jne.
Enkä myöskään usko, että ovien sulkeminen (ja samalla ”koko kansan eristäminen omaan maahansa keskenään”) auttaa asiaa.
Mutta joo, ei mitenkään yksinkertainen tämä asia ole!
Tunnetko monta Krimiläistä? Minä tunnen ja he ovat todella tyytyväisiä, kun kuuluvat osaksi Venäjää. Ihmettelevät usein, että miksi länsimaat kiusaavat ja asettavat pakotteita, kysymättä ensin heidän omaa mielipidettään asiasta.
Itse olen ollut Pietarissa kymmenkunta kertaa ja suosittelen lämpimästi muillekin. Viisumin saa vaivattomasti esim Rustravelilta tai jos haluaa tutustua neuvostobyrokratiaan, suoraan lähetystöstä. Toinen on halvempi mutta toinen on vaivattomampi.
Euro/rupla – kurssin ollessa noin 75, opettajan palkalla elelee Pietarissa hyvin. Ja jos Moskovaan halajaa, samalla viisumilla pääsee sinnekin, junamatka Pietarista kestää neljä tuntia.
Kiitos kommentistasi!
Nyt on kyllä alkanut se Moskova kiinnostamaan 🙂
Hyvinhän nuo Pietari reissut on menny, jo kymmenen kertaa olen reissannut omalla autolla.
hienoa! 🙂
Ihana Pietari! Viime elokuussa enimmäkseen yksin vierailulla 4 päivää. Viisumin hankinta helppoa, hotellin varaaminen netissä helppoa ja junalla Lahdesta helppoa. Ei tuntunut ollenkaan pelottavalta-pimeän aikaan en kyllä yksin liikkunutkaan. Palvelu ihan ystävällistä, metrolla liikkuminen sujui ja yhteisen kielen puuttumisesta huolimatta autettiin jos oli tarvis. Hieno kokemus ja uudelleen polttelee lähteä!!
No joo, Lahdesta pääsee kyllä kans nopsaan.
Tuntuu, että kaikki Pietarissa käyneet, ovat lähdössä uudestaankin! 🙂
Olipa taas vr:n ylistystä. Kyllä tuo viisumitouhu on hankalaa vaikka muuta väität(te). Kätevästi unohdit mainita että a) viisumi maksaa aika lailla. Ihmekös tuo kun vr on teidän viulut maksanut. Ja b) vr ei ole pistänyt tikkua ristiin että Allegro juniinkin saataisiin laivaliikennettä vastaava 72h ”viisumivapaus”. Se vasta helppoa viisuminhankintaa olisi. Nykypäivää.
No niin, laitetaas faktaa tiskiin:
Olemme kyllä maksaneet viisumit (noin 70e kpl) ihan omasta matkakassastamme, kuten myös hotellit ja kaiken paikan päällä. Ja olen aikaisemmissa kirjoituksissani viisumin hinnankin maininnut kirjoittaessani asiasta tarkemmin (esim http://www.asikaine.fi/vaatiiko-pietariin-matkustaminen-hulluna-saatoa/).
Tästä postauksesta hintatarkennus jäi pois, koska hinta vaihtelee hakupaikasta ja haettavasta viisumeista riippuen, niin en alkanut haarukoida tarkkoja infoja, koska hinta vaihtelee. Kirjoituksessani on myös suora linkki matkatoimisto Rustravelin sivuille, joista näkee heti heidän viisumikohtaiset hinnat. Ko. matkatoimistolla ei tietääkseni ole tekemistä VR:n kanssa, kuten esim Lähimatkoilta saisi allegro-alen.(Rustravel sattui olemaan meille helpompi, kun on työmatkan varrella ja itse asian säädimme.)
Ja junalla kyllä kieltämättä pääsee nopsaan ja kätevästi Tampereelta Pietariin, ei ollut moittimista.
Ja tuo 72h ”viisumivapaus” on mainio ehdotus, toivotaan, että VR tarttuu siihen ja sellainen joskus tulisi voimaan! Se kyllä helpottaisi 🙂
Moikka faktaa tiskiin! Kiitos paljon kommentista ja hyvästä kysymyksestä liittyen viisumivapauteen.
Venäjä on myöntänyt risteilymatkustajille 72 h viisumivapauden, perustuen kansainvälisiin konventioihin. 72 h viisumivapaus liittyy myös siihen, että risteilymatkustajilla on majoitus laivassa.
Olisihan se hienoa, jos junamatkustajilla olisi samanlainen viisumivapausetu.
Jos junamatkustajille haluttaisiin viisumihelpotuksia, niin tähän vaadittaisiin Suomen ja Venäjän tai EU:n ja Venäjän välinen sopimus. VR ei junaoperaattorina pysty tällaisia sopimuksia tekemään.
Kiitos tästä selvennyksestä!
Kävin Pietarissa 2001, ja olisi todella mielenkiintoista nähdä mainitsemasi muutos. Aikalailla erilaiset kokemukset on minulla tuosta kaupungista. Hrr.
Vanhempani kävivät usein Leningradissa ja Moskovassa mukanaan kasa purkkaa ja sukkahousuja, ja heilläkin on omat erilaiset tarinat kerrottavanaan. 🙂
Eli kyllä aika muuttaa asioita.
JOo, kuten tuossa aikaisemminkin joku sanoi 2004 vielä olleen eri meininki, eli kyllä se kaupunki on tainnut muuttua ja aika nopsaankin.
Suosittelen kyllä käymään uudestaan, jos yhtään vielä kiinnostaa 🙂
Kävin jossain vaiheessa Pietarissa säännöllisesti ja oon kyllä samaa mieltä, että upea kaupunki! Kaiken postauksessa mainitun lisäksi pidimme erilaisista teemakävelykierroksista (esim. lokakuun vallankumous, Rikoksen ja rangaistuksen tapahtumapaikat), joita pitivät paikalliset opiskelijat (todella hyvällä englannilla!).
Seksuaalivähemmistöihin liittyvät lait ja muu on sittemmin laimentaneet intoa, vaikka viimeisimmällä reissulla 2014 ei mitään ongelmia tullutkaan. (Siis minulle ja vaimolle, sen sijaan venäläiset rajavalvojat eivät ensin meinanneet uskoa, että ihan oikeasti mukana olleet lattariystävämme eivät tarvitse Suomeen palaamiseen(!) viisumia, eikä heidän (hetero)avioliittotodistuksensa ole ”ylimääräinen passi”… Mutta tämäkin ratkesi suht helposti, ja menee enemmän kategoriaan ”säätö, jota monessa maassa nyt vaan kohtaa”.)
Mutta siis, varsinainen asia liittyi siihen, että piti hehkuttaa tätä kulttuuripuolta. Pietari tosiaan on myös venäläisen rock-musiikin kehto (vaikka neuvostojärjestelmä miten yritti uuden musiikin leviämistä ehkäistä), eikä se ole korkeakulttuurille vastakohtaista, vaan korkeakulttuuri sulautuu mukaan viittauksia vilisevien sanoitusten kautta. Tämä on musta tosi kiehtovaa (vaikka kunnollinen perehtyminen on jäänyt kieliopintojen kariuduttua kerta toisensa jälkeen). Suomeksi kärryille pääsee esim. HY:n venäjän kielen ja kirjallisuuden proffan Tomi Huttusen avulla. Hän on kirjoittanut mm. teoksen ”Pietari on rock” ja kääntänyt DDT:n ikonisen laulaja-runoilija Juri Ševtšukin tuotantoa antologiaan ”Joka kevät minä kuolen”.
Hei siis kiitos näistä huomioista ja tuosta kirjavinkistä!! Siis mää oon ollu aika pihalla tästä Pietarin rock-asemasta, en oo tienny siitä, vaikka jotenkin ehkä ois pitäny!
Nyt alan ottamaan selvää! KIITOS! 🙂
Hei iso kiitos tästä(kin!) Pietari-postauksesta!!! Oon nyt niiiiiin pitkän miettinyt reissua ja juurikin näitä mainittuja asioita pähkinyt, tässä selvisi moni juttu. Ehkä nyt kesällä vihdoinkin lähden!
Kiitos blogistasi muutenkin!
Kiitos kommentistasi ja kannattaa kyllä mennä <3
Moikka Asikaine,
ja kiitti kivasta jutustasi! Tulin just pari päivää sitten neljän päivän Pietari-visiitiltä, joka oli kolmas parin vuoden sisään, ja kesällä ollaan taas menossa viikoksi Airbnb-majoitukseen sinne.
Komppaan muitakin Pietarin hehkuttajia, se on aivan käsittämättömän monipuolinen kaupunki, ja mittasuhteiltaan sellainen, että siellä riittää kauha kaupalla ammennattavaa monenlaiseen tarpeeseen. Kulttuurin ystävälle se on runsauden sarvi. Kohtuuhinnalla saa superihanaa, kasvisvoittoista ruokaa, ja teen ystävänä tykkäsin mielikuvituksellisista haudukkeista, joita näkyi monissa ravintoloissa. Ennakkoluulojeni vastaisesti, olen maukkaimmat ja raikkaimmat tomaatit, paprikat ja muut kasvikset saanut Venäjällä.
Rosoa ja rakoa löytyy katukuvasta, sen keskeltä löytyy sydämellisiä ihmisiä, joiden sinnikäs auttamisen halu on ihailtavaa etenkin silloin, kun yhteistä kieltä ei löydy. Harvoin Keski-Euroopassa tulee tilanteita, että kahvilavierailun aikana syntyy niin hauska keskusteluyhteys, että tekee mieli palata paikkaan uudestaan. Näin kävi tälläkin kertaa.
Politiikkaan sen verran, että kansa ei ole sama kuin hallitsijansa, ja tässä valtavien tuloerojen maassa annan mielelläni rahojani yritteliäille nuorille kahvilan perustajille tai taide- ja kulttuurielämän tekijöille.
No, tästä tulikin oikea suitsutus!
Mutta Asikaine, jäi kiinnostamaan, mistä löytyvät ne hipit korttelit?
Kiitos näistä kokemuksien jakamisesta, kuulostaa tuo air bnb kyllä myös houkuttelevalta vaihtoehdolta 🙂 Pietari on kyllä monella tapaa ihana kaupunki, ja tunnistan tuon kuvaamasi auttamisen halun ;D
”Hip ja cool” kortteleita löytyi mielestäni Ja Liteyniy Prospectin ja Vosstaniyan väliin jäävältä alueilta ja siitä lähistöltä, esim kadut Ulitsa Zhukovzkogo ja Nekrasova ja Kavensky..Siellä kulmilla on kivoja ravintoloita (22cm, pho-keittomesta, Babaganosh..) ja baareja mm. Redrum, Dead Poets, Die Rote Ecke(? oli myös tosi hyvä ruoka!), The Hat, galleroita myös ja hyvä levykauppa..
Ja Ligovsky prospectillä on kaksi isoa hienoa ja vähän rosoista kulttuurikeskusta, Etazhi Project ja Pushkinskaya 10, ne on sisäpihoilla ja rakennusten sisällä, nousee porraskäytävissä ylöspäin, siellä kaikkea hienoa, pääsee kattoterassille (Etazhi) jne. ja sisäpihalla baareja, joissa livemusaa..
Mun pitäisi nyt ryhdistäytyä kasaamaan se tärppipostaus!! Oikeet työt häiritsee mun bloggaamista ;D
Ihanaa reissua teille!!
Asikais-lukijamatka Pietariin?<:)
Aaaargh, mahtava idea, mutta se ois kyllä tällä lukijasakilla niin omalla vastuulla, se reissu ;D
Asikaine, kiitos täsmennyksestä. Mikä onni, meidän Airbnb on ihan just tossa, Ulitsa Vosstanyalla! Jee!
No jes! Ne on ihania huudseja! Oon nyt vähän kateellinen teidän kesäreissusta, voi olla, että palaan kyselemään sulta kokemuksia siitä teidän Airbnb-kämpästä 😉
Hauskaa reissua!
Miten vertaisit Venäjää Viroon? t. harkitseva
Noh, Venäjälle en oo ollu, kun tosiaan pari kertaa Pietarissa ja Virossa oon seikkaillu useammassa kaupungissa ja maaseudulla ja Tallinnassa oon ollu monta kertaa ja tykkään Virosta myös ihan tosi paljon!!
Mutta jos yleisesti mututuntumalla esim Tallinnaa ja Pietaria näin äkkiseltään vertailisin, niin Pietari on suurkaupunki ja jättimäinen verrattuna Tallinnaan, väkiluku on moninkertainen, historialliset rakennukset ja museot on valtavia, arkkitehtuuri on erilaista. Pietarin keskustassa riittää koluttavaa, kauppoja, ravintoloita jne kilometritolkulla ja jopa saaritolkulla. Keskusta on ihan täynnä tyrmistyttäviä rakennuksia ja toki iso joki, sillat ja valtavat puistot ovat iso osa..
Pietarissa on enemmän ihan kaikkea, enemmän valinnanvaraa ja nähtävää, kauppoja jne..Pietari on halvempi ja asiakaspalvelu on paljon ystävällisempää kuin mitä esim Tallinnassa on omalle kohdalle sattunut, ihmiset on mielestäni helpommin lähestyttäviä (osasivat kieltä tai ei)..
Ehkä jotain samaa rosoa, romantiikkaa ja kauneutta molemmissa kaupungeissa kyllä on, uskoisin, että Tallinnassa viihtyvät, ihastuvat myös Pietariin. Molemmissa on taidetta, mahtava ravintolatarjonta, molemmat ovat moderneja kauniita merenrantakaupunkeja satamineen..
Mun mielestä Pietari muistuttaa tosi paljon esim Berliiniä (jos olet sattunut käymään), etenkin Berliiniä 20 vuotta sitten.
Hmm..vastasikohan tämä jaaritteluni nyt yhtään kysymykseen…Mutta siis suosittelen lämpimästi! 🙂