Tietoa mainostajalle ›

Täydellinen loma

Pakkasen paukkuessa kaiholla katselin somekuplassani leijuvia lomakuvia. Kyynärpäitä uima-altaiden reunalla, varpaita rantahiekassa, päänkokoisia kookosdrinkkejä, aurinko laskeutumassa mereen. Onneksi osa sentään sekoili Suomen säässä tukka kohmeessa Meanwhile in Finland -27 tai tänään en ehkä mene pyörällä töihin. Paitsi himojuoksijat (hullut!), joiden selfieille ei ole pakkasrajoja. Värikkäiden juoksuhousujen päälle vedetyt värikkäät villahousut vilkkuen on juostu neljätoista kilometriä kahteenkymmeneenkahteen minuuttiin ja saatu vallan huigea fiilis. Hullut! 

Otan lisää leipää. Muistelen, mistä olinkaan kirjoittamassa.

Lomasta.

Emme suuremmin suunnitelleet joululomaa, vaikka Hippikin sai töistä pitkän vapaan. Aaton jälkeen suuntasimme Hipin porukoille. Katotaan sitte mitä tehdään ja koska tullaan, ehkä uudeks vuodeks. 

Heti alkuun Pojalle nousi korkea kuume, joka tarttui Pikkuveljeen ja lopulta rankka flunssa kaatoi myös minut. Noo, mikäs kiire tässä on. Eipä mikään. Päivät lomareissussa venyivät viikoksi ja viikko pian kahdeksi. Sairastuttuamme kyläily lähti vähän lapasesta ja lopulta meinasimme muuten vaan jumiutua ikuisiksi ajoiksi Hipin porukoiden peräkammarriin.

Lepäsin. Kävin pitsalla ja mämmälässä. Kirpputorilla ostamassa kuudella eurolla Hipille talvivaatteet. Opettelin virkkamaan. Luin, kirjoittelin. Imetin. Pelasin trivialpursuitin -99 vuoden painosta, jossa häviän joka kerta. Katselin lätkää ja piirrettyjä. Innostuin pikkuleijonista ja Puljujärvestä. Kävin saunassa. Kahvittelin. Valvoin öitä kipeän vauvan kanssa.

Nukuin kaikki aamupäivät. Jokaisen päivän aloitin ottamalla jääkaapista Hipin isän valmiiksi jättämän aamupalasmoothien, jossa oli marjoja, hedelmiä ja pähkinöitä. Jonka jälkeen join kupin kahvia ja selasin lehteä. Välillä kahvi oli seissyt valmiina seitsemästä asti, jolloin aamuvuorolainen oli lähtenyt töihin tai joku herännyt lasten kanssa. Välillä huusin mää keitän uutta kahvia, ottaaks muut? Olohuoneesta tai Hipin siskojen huoneista kuului huutoja. Mie! Mie! Ja mie!

Pojan maatessa korkeassa kuumeessa kolmatta päivää, olisin kotona jo soitellut neuvolat ja hätäillyt lääkäriin. Jaettuna huoli pienestä potilaasta tuntui kevyemmältä ja kokeneempien hoivaajien tilannearviot huojentavilta. Apukäsiä riitti pikkuisille potilaille ja valvoville vanhemmille.

Toivuttuaan Poika nautti arjettomasta ajasta ja kiireettömistä, suunnittelemattomista päivistä. Leikeistä ja puuhastelusta, jakamattamasta huomiosta. Pieni potilas muuttikin Hipin siskon huonetoveriksi loman ajaksi. Parivaljakko viiletti aamukahvini ohi vaaleanpunaisella mopolla pyöräilykypärät päässään Myö ollaa poliiseja. Aamulla saapuessani olohuoneeseen lattialle oli piirretty koko huoneen mittainen ihmisen suolisto, jossa kaksikko palloili Kato äiti, nyt myö muututtiin kakaksi täällä mahassa. Noni tuu sääkin äiti, sää voit olla kanssa kakka. Kesken jääkiekon huoneeseen ajoi paloauto Pojan ja tätinsä kuulutellessa pelastavansa kissaa tikkailla joulukuusesta. Äiti on näköjään helposti korvattavissa, mutta hauskat tädit eivät ole -niin kovin Poika on loman jälkeen ikävöinyt.

Hippi näki kavereita. Kävi katsomassa jalkapalloa ja ostamassa uudet nappikset. Saunoi. Leipoi saakelin täydellisen piparkakkumuumitalon, josta riitti kaikille iloa monta päivää. Joi kahvia. Luki. Vei Pojan kylpylään. Luki. Kokkaili. Luki.

Joka päivä istuimme ison pöydän ääressä höpöttelemässä ja söimme -ainakin jollain porukalla. Jouluruokia, lasagnea, tapaksia, pitsaa, tortilloja, hirvilihapullia, riistakäristystä, pastaa, kuhaa, lättyjä, pannaria, lörtsyjä, kalakukkoa, Muhosta, juustoja ja tietysti kinuskii. Uutena vuotena oli nakkeja ja perunasalaattia. Hippi ampui pakkasessa pihasta raketteja.

Iltaisin istuskelimme olkkarin sohvalla ja kyselimme typeriä raukalta, joka vuorollaan oli jossain ohjelmassa juonessa mukana. Olimme vaan. Vietimme aikaa yhdessä.

Tehdessämme vihdoin lähtöä ja pakkaillessamme ympäri taloa levinneitä kenkiä, haalareita, kirjoja, pyykkejä ja joululahjaksi saatuja leluja, olimme kaikki haikealla mielellä. Meillä oli niin mukava loma, jolla todella lepäsimme ja rentouduimme. Irtaannuimme arjesta. Pidimme hauskaa, herkuttelimme. Otimme koko perhe iisisti. Lomailimme.

Saimme voimia arjen vilistykseen, kiireisiin viikkoihin, raskaisiin töihin, lego-aseman kasaamiseen. Unettomiin öihin ja ponnisteluihin muistaa neuvola ensi viikolla.Voimia alkaneeseen vuoteen 2016.

 

Hyvää uutta vuotta kaikille ja iso KIITOS vielä jouluväelle!

 

 

 

 

Share

4 kommenttia

  1. Vierailija kirjoitti: Vastaa

    Teillä on kyllä aina ihana meno, aijai.

  2. Raitasukka kirjoitti: Vastaa

    Oi, miten ihana loma! Täydellistä! Oispa noin ihana suku.

  3. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    :DNo oli kyllä ihana loma, vaikka oltiin kipeitä, eikä tehty mitään! 🙂

  4. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    No oli kyllä ihanaa, ihania tyyppejä oon matkani varrelle saanu!

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.