• Koti
  • Tunnustuksia – Salaojasta allikkoon

    Naapurin muijan kanssa mietimme bussissa tulevaa kesää ja puutarhasuunnitelmia. Aikeinamme on tehdä yhteinen piharemontti saatuamme vihdoin kaadettua pihojemme välisen aidan sekä raivattua isolla sahalla meidän puoliskomme villiintynyttä puutarhaa. Lunta maassa, mutta fiilistelin jo kevättä:

    – Vois vähän miettiä sitä puutarharemonttia ennen kesää..

    – Niin, jos kysyis sitä tarjousta vaikka heti alkuvuodesta siitä firmasta…

    – Niin..tai jos sää kysyisit..?

    – Öö, no..?

    – Mää tavallaan kävin jo juttelemassa sille puutarhurille…

    – ??

    – ..törmäsin siihen yksissä bileissä tossa pari kuukautta sitten..juttelin vähän siitä pihasta ja muusta..

    – !!??

    – ..tai oikeastaan sönkötin ihan huolella. Kaikesta…

    – !!?

    – .. en muista ihan tarkasti, miten se meni. 

    – !?!!

    – Ei ehkä kovin hyvin..muistan, että se tais olla vähän vaivaantunut..tai oli..ja mää olin ihan fiiliksissäni..ööh..olin juonu vähän viiniä..

    – !!?

    – ..ja boolia…

    – !!?

    – niin jos _sää_ kysyisit siltä, jos se tulis käymään ja miettiin sitä tarjousta. Eikä puhuttais musta mitään.

    – Ei jumalauta!

    – No nii-i. No so-rii!

    – Sanotaan sille, että sulla on koko kesän korkki kiinni, etkä puutu sen tekemisiin jos se enää ees suostuu tuleen kattoon meijän pihaa! Voi helvetti sun kanssas.

    51059907.jpg

    Salaojiin hautaamani törttöilyt kaivettiin esiin. Tunnelma oli kokolailla sama kuin tunnustaessani Hipille avautumisestani jatkoilla Matti Mikkolalle hänen käshittömäshtä urastaan, joshta on ollut minulle ihmishenä todella paljon iloa koko elämäni ajan. Ja mää itkin kun kuuntelin shen Shaimaan ekan biishin. Mikä she nyt on she she  Nyyt lei ki tään..no shää tiiät! Shää oot tehny shen…

    Kääriydyn edelleen mattoon miettiessäni Mikkola-monologiani, jonka päätteeksi nojasin / lähinnä kaaduin päin halasin coolisti shankariani, joka etsi pakotietä pihdeistäni. Onneksi mokistani kettuilevan Hipin pystyy aina palauttamaan ruotuunsa muistuttamalla hänen räppäämisestään Klubin bäkkärillä. Alasti. Palefacelle. 

    Ennen kuin löydän naapurin muijan kaapista räppääviä luurankoja, aloitamme pihasuunnittelumme pistämällä minun turpani ja korkin kiinni. Voin samalla miettiä uuden vuoden lupaustani.

     

     

    Mukavaa uuden vuoden odotusta!

    Share
  • Asikaine
  • Työpaikan noloin tyyppi

    Tällä viikolla aloitin työt hoitovapaan jälkeen. Koitan muistella äitiyslomaan kadonnutta työidentiteettiäni ja mitä enemmän työminääni muistelen, sitä punaisemmaksi korvani muuttuvat.  Ai niin sekin vielä! Ja silloinkin siellä, argh! Teen musa- ja kulttuurialalla duunini säntillisesti ja innokkaasti, mutta minulle sattuu noloja tilanteita turhan tasaisesti. Rapatessa olen oppinut elämään pikkumokien kanssa sekä olemaan itselleni armollisempi. Vanhat asiakkaani ehkä tietävätkin jännityksestä / kiireestä / typeryydestäni aiheutuvat kämmäilyni ja luottavat tekemiseeni silti, onneksi.

    Usein törttöilyni ovat aina parhaimmillaan juurikin uusien ihmisten tapaamisissa. Käynnistellessäni hommia pitkästä aikaa, on taas paljon uusia tyyppejä tavattavana, uusia asioita opeteltavana. Niitä jännittäessäni, päätin pudistella nolorankoja kaapistani kunnolla. Let’s put it out there and get over with it!

    Muistellaan sitä, kun..

    Tapasin asiakkaani ja tilasin vahingossa (itselleni)kuusitoista LASIA punaviiniä. Jonka jälkeen tarjoilijan kysyttyä papereitani etsin ajokorttiani vaivaantuneena löytämättä sitä ja kerroin olevani oikeasti tosi vanha, vaikka näytän aika nuorelta, kun mulla on tälläset tennarit.. ja asiakkaani seurasivat tilannetta vaivaantuneina.

    Saksalaisten asiakkaiden saapuessa messuille olin juuri tajunnut teettäneeni (heidän rahoillaan) kerrostalon kokoisen banderollin (heidän) messuständille. Hallo! Ich hab alles in ordnung hier. Freut mich Sie kennenzulernen.

    Kaikkia kertoja, kun luulin nimeni olevan vieraslistalla ja siitä seuranneita sössötyksiä.

    Sanoin tajuamattani asiakkaani uutta avovaimoa joksikin tuolla bäkkärillä kykkiväksi polkkatukkaiseksi bändäriksi. (ja tajusin itse olevani ainoa ulkopuolinen takahuoneessa)

    Poikaystäväni päätti bäkkärillä räpätä alastin pyyhe ympärillään Palefacelle, eikä meinannut muistaa (oman) räpäytyksensä sanoja.

    Tajusin vahingossa lähettäneeni radioille amerikkalaisen yhtyeen uuden singlen, jota ei olisi saanut vielä levittää toimittajille ja kuulin biisin radiosta (toisen kerran saman päivän aikana).

    Kun en ymmärtänyt sanaakaan asiakkaani managerin vahvasta brittimurteesta ja huomasin hänen esittäneen minulle kysymyksen.

    Olin ottanut pari terävää ja sönkötin hel ve tin pitkästi poikaystäväni bändin vaivaantuneelle keikkamyyjälle, miksi poikaystäväni on lähdössä bändistä. 

    Tajusin, että palaverissa oleva etäisesti tutunnäköinen henkilö oli samoilla epämääräisillä jatkoilla kanssani viime viikolla.

    Osallistuin monen maan väliseen puhelinpalaveriin keskittymiskykyni mennessä suheroksi. Istuin tajuamatta sanaakaan, kunnes kuulin And let’s now hear how it goes in Finland?

    Kaikkia kertoja, kun olen esittänyt pulassa tietäväni bändin / artistin / biisin / keikan enkä ole ****u koskaan kuullutkaan.

    Kaikkia kertoja, kun olen myöntänyt, etten tiedä bändiä / artistia / biisiä ja kaikki ympärilläni miettivät, mistä ****n pullosta olen paikalle leijunut.

    Kerroin asiakkaalle, mitä promolevyille tapahtui autopesussa. Takaikkuna oli auki.

    Tajusin lähettäneeni tuhannelle ihmiselle tiedotteen, jossa on vain kuva. Jonka jälkeen koittaessani korjata virheeni lähetin heti uudestaan tiedotteen pahemmin virheellisenä. Jonka jälkeen lähetin kolmannen tiedotteen, jossa selittelin virheitäni. Ja niitä kaikkia muita virheellisiä tiedotteita.

    Fanitin tapaamaani ihmistä niin paljon, että hänen koittaessa kätellä minua, esitin, etten huomaa vaikuttaen oudolta ja ylimieliseltä.

    Auto sammui bensan loputtua motarille viedessäni asiakkaita suoraan lähetykseen.

    Soitin työkaverilleni radion vessasta ja kysyin, mitä biisi laitetaan rotaatioon mahtaa tarkoittaa. Onko se hyvä vai huono asia?

    Totean työkaverilleni keikalla bändin lähtiessä lavalta ei lähdetä heti tiskille, varmasti soittavat vielä comebackin.

    Kuva otettu 20.2.2014 klo 15.59.jpg

    Tässä vain murto-osa touhuistani, mutta tulipa raivattua kaappiin tilaa. Nyt mahtuu taas, mukava tehdä encore töihin. TÄ?

     

    Kehoitan kaikkia tunareita tuulettamaan komeroitaan!

    Hyvää työpäivää!

     

     

     

     

    Share