Tietoa mainostajalle ›

Sydänkokkailua

                                                                  Kaupallinen yhteistyö: Sydänmerkki ja Neuvokasperhe.fi-sivusto

PA080448.JPG

Kerroin kauppareissustamme, jolla bongailimme Sydänmerkki-tuotteita tavallisista ostoksistamme. Nekalan dreamteam löysi kikkailun jälkeen mukavasti sydänmerkkailtuja tuotteita, joista kokkasimme Pojan kanssa arkiaterian koko porukalle: siikamurekepihvejä, punajuuria ja porkkanoita uunissa, perunamuussia, jogurttikastiketta, salaattia ja täysjyväleipää. Nam!

PA080480.JPG

Etsiskellessämme Pojan toivomista kalapuikoista sydänmerkittyä tuotetta löysimme siikamurekepihvit, jotka vaikuttivat terveellisemmältä vaihtoehdolta perinteisemmille kaliksille. Käytin siikapihvit pikaisesti pannulla, jonka jälkeen laitoin ne hetkeksi uuniin porkkanoiden ja punajuurten seuraksi.

Pienestä sotkumonsterista on kuoriutunut taitava apukokki, joka osaa pilkkoa kasviksia, sekoittaa taikinoita, vatkata, rikkoa munat kulhoon, raastaa, lisäillä mausteita, kasailla lasagnea, pyöritellä lihapullia, koristella leivonnaisia ja syödä kuormasta. Äiti me ollaan sellasia lasagne Hiivoja! Hellan ääressä ollaan varovaisia, mutta muuten Poika häseltää tottuneesti keittiössä puuhastelusta nauttien.  Opettelee ja maistelee. Välillä hölmöilee pöläyttäen jauhot ikkunaan tai juoksee kesken kaiken nauraen olkkariin heittämään perunat takkaan. Mää oon väkevämies!

Tällä kertaa Väkevämiehen nakiksi napsahti uuniporkkanoiden pilkkominen, perunoiden muussaaminen sekä kalapihveille sopivan jugurttikastikkeen valmistaminen.

PA080467.JPG

Kastikkeen Poika sekoitti jogurtista, johon lisäsi tilliä, sitruunaa, pippuria ja paprikamaustetta. Vaikka tillin kanssa lähti vähän täysin lapasesta, tuli jogurtista silti raikas dippi, joka kalapihvien lisäksi sopi uunissa paahdetuille porkkanoille ja punajuurille.

PA080474.JPG

Kokkailun jälkeen syödään yhdessä. Syämään! Höpötellään päivän kuulumiset ja maistellaan kokeellisen keittiön aikaansaannoksia tai kehutaan perinteisiä bravuureja. Välillä katetaan huvin ja vaihtelun vuoksi ruokailuhuoneen ison pöydän ääreen, mutta yleensä syömme keittiön punaisen pöydän ääressä. Usein pöydässämme istuu myös kyläilemään piipahtaneita ystäviä, joskus ovesta pöllähtänyt naapurin tyttö.

Ruoan jälkeen kahvitellaan yhdessä ja täytellään tiskikonetta. Hengitellään hetki ennen kuin jatketaan päivän puuhia, lähdetään puistoon, vaihtamaan talvirenkaita, jatkamaan autoleikkejä tai karataan yläkertaan päikkäreille.

Ruoka-aikamme vaihtelevat päivien elävien aikataulujen mukaan. Joskus pelataan välipalalla lisäaikaa odotellessamme töistä saapuvaa Hippiä, välillä skipataan illallinen talkoissa syötyjen makkaroiden takia ja katetaan myöhemmin tuhdimpi iltapala. 

PA080483.JPG

Kiireisessä arjessa yhteiset ruokahetket kuuluvat päivän tähtihetkiin oli pöydässä sitten eilisen makaroonilaatikon loput tai Hipin kaverilta saatu hirvipaisti. 

Suomen Sydänliiton Neuvokasperhe.fi -sivustolta löytyy käytännönläheistä tietoa terveellisemmästä perhearjesta, liikunnasta ja ruokailusta. Esimerkiksi vinkkejä yhteisiin ruokahetkiin ja ideoita kasvisten käyttöön

Sydänmerkin taustaorganisaatiot ovat Suomen Sydänliitto ry ja Suomen Diabetesliitto ry. Lisäksi järjestelmää kehittää riippumaton asiantuntijaryhmä, tutkittua tietoa hyväksikäyttäen.

 

Leppoista sunnuntaita!

Share

9 kommenttia

  1. MinnaM kirjoitti: Vastaa

    Voisitteko adoptoida minut teidän lapseksi. Kiitos. 

  2. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    <3 <3 Tänne vaan!!

  3. anna-liisa kirjoitti: Vastaa

    Melkein koomista, kuinka suosikkiblogilistalleni ilmestyi sulassa sovussa vieretysten sinun  sydänystävällisen kanssa liki toista äärilaitaa edustava lakattujen varpaankynsien syntiseltä kuulostava pasta carbonara :).

  4. Oija kirjoitti: Vastaa

    Pakko nostaa hattua sille, että otat Pojan noin täysivaltaisena kokkailuihin mukaan. Itsekin haluaisin tuottaa lapsilleni sen elämyksen, että ”ite tein”, mutta sotkunsietokykyni keittiöpuuhissa on nollaluokkaa. (Muualla talossa ei mitään ongelmaa, kaatakaa vaan lisää legoja lattialle, kyllä tänne mahtuu!). Ehkä otan tästä inspiraatiota ja opikseni. Millä välineellä muuten annat pilkkoa?

  5. Nii kirjoitti: Vastaa

    En oo Asikaine mutta meidän tyttö pilkkoo pienellä ja terävällä veitsellä, olisko se vihannesveitsi ehkä? Pienellä koska sopii käteen ja terävällä (ehdottomasti terävällä!!) siksi että sillä a) saa ne pilkottavat oikeasti pilkottua eikä lipsu käsille ja b) tulee siistimmät haavat jotka on helpompi paikata. 🙂

  6. Nii kirjoitti: Vastaa

    Ja siis apua pakko täydentää niin että se terävyys on ainakin meillä ehkäissyt juuri ne haavat!! 😀 Ja tietty itse pitää seisoa vieressä ja sanoa että peukku pois välistä…

  7. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Lakatut varpaankynnet ja carbonaara kuulostaa nyt just paljon paremmalta 😀 😀

  8. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kiitos! 🙂 Jee!

    Välillä tyyppiä ei kiinnosta ollenkaan, mutta jos yhtään nappaa, niin istutan pöydän ääreen ja sopivaa puuhaa eteen! Usein hän myös ehdottaa leipomista, pääsee sekoittamaan ja vatkaamaan sekä tietty maistelemaan..

    Ymmärrän kyllä tuon, että menee sotkuihin hermot. Itseänikin välillä vähän ärsyttää, mutta ihan hirveesti poika ei (ainakaan tahallaan) sotke..toki joku jauhonen taikina pölisee tai lusikoista valuu vähän pöydälle, mutta kun laittaa essun niin eipä niitä jälkiä sitten siivoile kuin muutaman minuutin leipomisen jälkeen..

    Ja pilkkomiset, salaatin sekoitus tms ne on aina aika sotkuttomia hommia, joihin voi osallistua 🙂 

    Niin, pilkkomisesta. Aloitimme pilkkomisen voiveitsellä, poika taisi olla vähän päälle kaksi. Silloin annoin pilkottavaksi banaania, melonia, kurkkua(ilman kuorta), keitettyjä perunoita tms huokeaa, niin poika oppi käyttämään veistä ja pilkkomaan.

    Ja kun se alkoi sujumaan, on nyt käytössä terävä hedelmäveitsi. Ihan hyvin on mennyt, ei ole käynyt haavereita. (menen koputtamaan puuta!!)

     

  9. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Juuri näin! 🙂

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.