Tietoa mainostajalle ›

Suositus Yle Areenassa ja pari valittua sanaa EPPU NORMAALISTA

En pysty ymmärtämään miksi suomalainen nuori haluaa tulla keski-ikäiseksi täytettyään kaksikymmentä ja päästessään kapakkaan. Miksi täytyy omaksua aikuisten mielipiteet ja heikompien, tai ainakin lapsellisempien ihmisten halveksiminen.

– Martti Syrjä

Viime vuonna naapurin muijan synttäreiden levyraadissa juhlavieraan ohimennen lytättyä koko Eppu Normaalin tuotanto keski-ikäisen miehen noloksi itsesääliseksi tilitykseksi, olin vielä aamullakin raivoissani. Saatana! Eppu Normaalin jäsenet ovat tehneet  Joka päivä ja joka ikinen yö -kappaleen (jonka raadissa kuuntelimme) nuorempana kuin palautteen antanut kuuro (!?) vierustoverini oli kyseistä biisiä kommentoidessaan, jonka lisäksi kyseessä on onnea huokuva rakkauslaulu. Kylä ei siinä oo itsesäälistä tietookaan, se pamppailee pelkkää onnea ja rakkautta se biisi voi helvetin helvetti! sivallettuna huusin aamulla Hipille pauhatessani biisin sanoja ääneen hullunkiilto silmissä.

Edelleen menee levyraadin saama ikävä käänne vähän tunteisiin. Kyllä ei anneta kaikkien kukkien kukkia, vaan osalla ihmisistä on VÄÄRÄ mielipide. Olen aivan raivona! Vähän ehkä lohduttaa muistellessani, kun naapurin muijista kyseisenä iltana eniten kotiviiniä juonut entinen punkkari (joka koko biisin ajan shönkkäsi musiikin päälle), huusi oman vuoron saatuaan Martti Shyrjä on nero, kaikkihan shen tietää! Ei tähän tartte mitään kommentoida! Hetkeä myöhemmin jatkopalalla pidennetystä ruokapöydästä petti tukijalka romauttaen kolmasosan pöydällä notkuvista kristallilaseista sirpaleiksi lattialle.

Perusilta Nekalassa.

Eppu Normaalin ja Martti Syrjän fanittamiseni on aina ollut henkilökohtaista.

Lapsuuteni ja nuoruuteni kahdeksan- ja yhdeksänkymmentäluvun Ylöjärvellä viettäneenä, olen kuunnellut kuullut Eppuja aina. Edes tietämättä, että muunlaista kotimaista musiikkia on olemassa. Repullinen hittejä soi autoradiossa ja kasettimankoissa. K-Markettiin ja tanhutunnille ajaessa tuuli kylmästi kutitti selkää. Yläaste palloiltiin huulipunaa paidalla, linnunradan laidalla. Hanavedessämme virtasivat njet njetit, eikä edes Torvisen kitarankaulan suuntaa osannut kyseenalaistaa.

Poljettuani koko elämäni ajan niin syvällä Ylöjärvellä, oli vaikea nähdä kotiseutuyhtyeen sanoitusten ja kappaleiden neroutta Eppujen kuplan ulkopuolelta. Tutustuttuani tarkemmin Hei-hei-mitä-kuuluihin ja Levottomiin tuhkimoihin, alkoi Martti Syrjän nerokas kirjoitustaito kristallisoitua. Eppu Normaalilla on monta, monta uskomattoman hyvää biisiä, useiden kappaleiden lyriikat ovat silkkaa timanttia. Lisäksi vaatimattomassa, mutta anteeksipyytelemättömässä ja tarkkanäköisesti tosiasioita lasettelevassa Martti Syrjässä kiteytyvät turhapuromainen charmi, sielukas nerous sekä huoleton kyky ottaa isot areenat haltuun.

Vaikka myöhemmin olen työskennellyt Poko Rekordsilla, pitänyt toimistoa Akun Tehtaalla tai hypännyt bändin keikkabussin kyytiin festareille, ei Eppu-kuplani magia ole särkynyt. Ei silloinkaan, kun lähetettyäni Akun Tehtaan porukalle ilmoituksen äitiyslomani alkamisesta, toimistoni ovelle ilmestyi täysin hämmentynyt Juha Torvinen kysymään, olenko todellakin raskaana (pari viikkoa ennen laskettua aikaa), koska hän ei ollut kuulemma huomannut ollenkaan (olimme nähneet lähes joka päivä raskauteni ajan, eikä mahani varsinaisesti ollut peiteltävissä).

Rakastan Eppu Normaalia.

Toissa iltana vajottuani sohvannurkassa keskivaikeaan Knausgård-koomaan (jep, mitä Hippi edellä, sitä minä perässä), alkoi Teemalta sattumoisin Suomi-Ilmiö -ohjelma. Olen nähnyt Eppujen vanhojen keikkojen live-pätkiä ja haastisottoja sisältävän ohjelman monta kertaa, mutta vilkaistuani sivusilmällä Martti Syrjän lavahyppelyä ja Torvisen kiharapilveä laskin kirjan kädestäni ja katsoin koko ohjelman, taas.

eppunormaali

Nyt Yle Areenan Elävässä arkistossa on Eppu Normaalin 40-vuotisjuhlavuoden kunniaksi katsottavana Suomi-Ilmiö sekä Lähikuvassa Eppu Normaali. (Kuva:Yle Kuvapalvelu)

Suosittelen katsomaan!

Hauskaa viikonloppua ja Eppu Normaalille hyvää syntymäpäivää! NYT se on keski-ikäistä!

Muutama viikko sitten ystäväni oltua katusoittamassa Eppu Normaalin kappaletta Suolaista sadetta, Martti Syrjä oli sattumoisin kulkenut ohi ja hymyillyt hänelle iloisesti aurinkolasiensa takaa.

 

 

 

Share

17 kommenttia

  1. Norps kirjoitti: Vastaa

    Hahaa. Ihan parasta! Koko kesän mun päässä on soinut ”lapsuuteni kesät..” vain toi kohta siitä, ehkä Kaikki häipyy, on vain nyt -biisistä. Miksköhän, dear doc? Hyvää viikonloppua Nekalaan. <3

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Parasta.

      Terkkuja!! pus!

  2. Mumrik kirjoitti: Vastaa

    Siis Eputhan on neroja! Kaikki mielipiteet eivät todellakaan ole samanarvoisia.

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      NÄIN SE ON!!!

  3. HannaM kirjoitti: Vastaa

    Pari viikkoa sitten häissä kaunis morsian lauloi aivan ihanasti Joka päivä ja joka ikinen yö. Kaikki itki kun morsio niin kauniisti lauloi sulholleen. Kiitos vedenkestävä ripsari!
    Ja nyt mua itkettää taas ku kuuntelen tätä biisiä!
    ♡ Oi rakkauden kesä 2016! ♡

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Oih, se on niiiiiin kaunis kappale!!! 🙂

  4. kati a kirjoitti: Vastaa

    Kyllä tämä on juuri näin tää juttu. Melkein kaikki niiden biisit on tosi hyviä. Kaikki on hyviä.

    Säästä ei perheen koiraakaan.

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Näino! 😀

  5. K kirjoitti: Vastaa

    Huomenna tullaan Tampereelle 40-vuotisbileisiin! Pieni road trip siskosten kesken. Mäkin muistan, että meillä soi lapsena aina mökkimatkalla repullinen hittejä.

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Voi että! On ollut vissiin aika upea viikonloppu kaikilla Ratinassa, voi huh huh <3 Me olimme ystäviemme häissä, niin emme päässeet.

  6. Elli kirjoitti: Vastaa

    Kyllä on olemassa vääriä mielipiteitä. Hänellä oli sellainen. Vähän epäilyttää, miten kyseinen henkilö oli päästetty Tampereelle alunperinkään.. Epuilla on aina paikka sydämessä.

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      KYLLÄ ON! Aina paras argumentti, kun kaikki muu on jo saatu, SUN MIELIPIDE ON VÄÄRÄ!

  7. M kirjoitti: Vastaa

    Martti Shyrjä on nero, todella! Miehen esittämä Asustelaulu on edelleen suuri rakkaudenosoitus ja sisäpiirivitsi. Aamen, sanoo pappi.

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Ai Ashustelaulu…kuulostaa mahtavalta rakkaudenosoitukselta!!

  8. -paula* kirjoitti: Vastaa

    Ei lisättävää! Eput <3
    Eppuihin liittyen tosin harmittaa kaksi asiaa: 1) etten päässyt lauantaina Ratinaan 2) etten raaskinut aikanaan ostaa Martti-tunikaa.

  9. eepu kirjoitti: Vastaa

    Aina olen miettinyt pääni puhki mistä olet niin tutun näköinen. Ylöjärvi on ehkä se yhdistävä tekijä, ikäluokkakin aika sama 😉 Eput ovat olleet itsellenikin niin itsestäänselvä osa lapsuutta, että ei niitä vaan ohiteta keveällä letkautuksella. Olisin minäkin kihissyt…
    Koulunkäynnin aloitin kulkemalla joka aamu tunnelista, missä luki seinässä sinisin kirjaimin ”Poliisi pamputtaa”, seikkaillut parhaat lapsuuskesäni pitkin Takaamaan metsiä, ajellut romupyörällä kuoppaista tietä Viisalle uimaan, siis ihan siihen Eppujen naapuriin. Ala-asteella osasin ulkoa suurimman osan eppujen kappaleista. Suosikkini oli silloin ja edelleen yksi parhaista on ”Näin kulutan aikaa”. Myöhemmin myös tajusin sanoitusten nerokkuuden. Nuorena se Ylöjärvi tuntui niin ankeista ankeimmalta, mutta Eput jotenkin piristi angstisen teinin mieltä. On Ylöjärveltä ennenkin noustu 🙂

    Pitäisikin soittaa jälkikasvulle pitkästä aikaa vähän Eppuja!- Ei pääse syntymään VÄÄRIÄ mielipiteitä..

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Haha, ehkä sieltä jostain saatan olla tuttu !? 🙂

      Ja todellakin, kannattaa hyvissä ajoin myrkyttää lapsilla kaikki lempimusiikki, kyllä ne sitten jossain vaiheessa alkaa itse pitämäään siitä, ehkä ;D
      Parhainta syksyä sinne!

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.