Tietoa mainostajalle › Tietosuojaseloste ›

Sellainen viikonloppu

Se oli sellainen viikonloppu, jolloin kovasti suunnittelin lähteväni Filkkareille nauttimaan leffoista ja Klubille vähän bailaamaan, mutta perjantai-iltana istuinkin taas toppakengät jalassa ja pipo vinossa Wanhan Tapin nurkkapöydässä. Tilasimme pöydän täyteen iltapalaa ja paikalle tupsahti myös isoveljeni sekä Hipin sisko. Lapset nauttivat tunnelmasta ja kyselivät enolta kaikki äärimmäisen askarruttavat supersankarikysymykset. Ai Hulk rakensi itse Hulk-Busterin, jotta joku voi pysäyttää sen, jos se välillä suuttuu niin paljon, ettei itsekään enää hallitse omaa raivoaan?? No aika outoa! (Ei ole outoa, vaan nerokasta, voisin laittaa itselleni yhden busterin tilaukseen).

Saatuamme lapset nukkumaan päätimme naapurin muijien kanssa ottaa naistenpäivän kunniaksi terassilla parit lasilliset Hipin ostamasta lahjaviinistä. Sellainen viikonloppu, jona kohkasin naistenpäivän merkityksestä, mutta Hipin saavuttua töistä kainalossaan ruusuja, suklaata ja viiniä hyppelin ilahduksesta.

Viikonloppu, jona saimme Nekalan muijien kanssa saman mielenhäiriön ja päätimme IHAN ÄKKIÄ käväistä kaupungilla hakemassa naapurin muijalle synttärilahjan kolmen alle 3,5-vuotiaan lapsen kanssa. Poiketaan nopsaan ostamassa sellanen värikäs Adidaksen huppari tai joku sellanen sen tyylinen juttu. Joo, mennään kaikki kolme ja otetaan vaan noi pienimmät lapset mukaan, nehän menee siinä sivussa, kumme äkkiä vaan haetaan…

Kolme tuntia myöhemmin pakenemme tyhjin käsin neljännestä vaatekaupasta, jossa myyjät vaihtavat katseita, lapsemme ryömivät pitkin lattioita yrittäen kaataa mallinukkeja, emmekä ole löytäneet suunnittelemiamme Adduja tai mitään muutakaan ystävämme näköistä lahjaa ja kinastelemme venkoilevat lapset sylissämme, olisiko lahjakortti hyvä idea vai ei. Pikkuveli yrittää jatkuvasti ehdottaa lahjaksi liian pientä uimapukua ja häslätessämme Koskarin hississä, KUKA SAA PAINAA NAPPIA huomaan seurueellani saartaneeni hissin nurkkaan entisen pomoni ja juuri estäneeni häntä painamasta hissin nappuloita. Ai kato moi! MOIII!!! Pitkästä aikaa, me ollaan tässä porukalla vähän, ettimässä lahjaa, ÄLÄ PAINA SITÄ NAPPULAA!

Lopulta päätämme mennä lattialla kierivän porukan kanssa Amerikan Dineriin vähän tuumaamaan lahja-asiaa. Tilaamme kokista ja ranskalaisia ja hampurilaisia ja nauramme koko touhulle harmitellen, ettei porukan neljäs ole mukanamme. Kyseessä oli kuitenkin hänen synttäriyllätys, jonka budjetista meni juuri iso osa hampurilaisiin.

Hamppareiden jälkeen saamme kuningasidean käydä vielä samat kaupat uudestaan läpi, jonka jälkeen toteamme kauppakierroksen voivan tosiaan mennä vielä enemmän perseelleen kuin edellisen ja kaupoissa olevan parin tunnin tauon jälkeen edelleen ihan sama valikoima. Jännä! Pakko oli kuitenkin vähän ihailla naapurin muijan toiveikasta asennetta käydä aina kysymässä myyjiltä, olisiko löytämäänsä kivaa hupparia sattumalta varastossa esimerkiksi mintunvihreänä. Kainne ny ois esillä täällä helvetin kaupassa, jos sellasia ois niinku OLEMASSA!! Ja kuten epäilinkin, huppareita ei löytynyt SÄKÄLLÄ takahuoneesta tai muista piiloista toivomissamme väreissä. Lopulta ideat käyvät epätoivoisiksi, punapään ehdottama liian pieni uimapuku alkaa tuntua hyvältä lahjalta, jonka jälkeen luovutamme osan seurueesta alkaessa kuukahdella syleihin.

Kotimatkalla kokeilemme naapurin muijan kanssa vielä onneamme ja hihkumme ääneen huomatessamme Uhanan liikkeen olevan lauantaina melko myöhään auki. Pienin porukasta nukkuu ja minä retkotan uupuneena Uhanan samettisohvan syleilyssä naapurin muijan fiilistellessä ympäri myymälää kaikkia mahdollisia ihania lahjaideoita. Löydämme täydellisen lahjan, jonka avulias myyjä laittaa kauniiseen pakettiin ja minä yritän vähän ostaa liikkeen sohvaa ruokailuhuoneeseemme.

Sellainen lauantai, jona emme illalla tehneet mitään erikoista vaan hengailimme kotona, leikimme ja tilasimme pitsaa. Katoimme illallispöytään kynttilät, jotka joku jatkuvasti puhalsi sammuksiin, kunnes turhautuneena nostin kynttilät takaisin kaapin päälle. Ehkä sitten parin vuoden päästä voimme kokeilla koko perheen kynttiläillallista uudestaan. Nukutettuani pojat aloimme Hipin kanssa vihdoin katsomaan odottamaamme The Deucen toista tuotantokautta. Minä fiilasin sarjan kaikkia vaatteita sekä James Francon molempia roolihahmoja, kunnes nukahdin jo toisen jakson aikana sohvalle.

Sellainen sunnuntai, jona lähdimme jo ennen kymmentä Pojan, naapurin äijän ja kummipoikani kanssa skeittihallille. Vähän jännitti laudalla talven tauon jälkeen, mutta pari tuntia kikkailtuani uskalsin jälleen droppailla ja huristella ja Poika viiletti onnellisena skootilla ympäri hallia.

Skeittireissumme aikana Hippi oli viikannut kahdeksan koneellista pyykkiä ja paistanut pataleivän rapeaksi naapurin jokakuista sunnuntaibrunssia varten. Hilppasimmekin suoraan seinän taakse brunssipöytään, joka alkoi täyttyä ihanista tarjoiluista. Herkuttelimme pitkän kaavan kautta ja kerroimme lahjastaan ilahtuneelle naapurin muijalle edellispäivän salaisesta ja sekavasta lahjanhakureissustamme.  Lapset leikkivät ja minä innostuin pelaamaan maanisena Bubble Bobblea.

Sellainen sunnuntai-ilta, jona naapurin äijä ehdotti voivansa ihan hyvin ottaa pojat hetkeksi naapuriin leikkimään, jos haluaisin mennä Tapin sunnuntaiseen neulekerhoon Hipin ollessa katsomassa peliä. Samallahan ne tässä menee, kunnoi neljä muutaki! Ööh no ok, heippa! 

Illalla siivoillessani alakerran leikkejä kuuntelin itkuhälyttimestä, kuinka Hippi luki ylhäällä pojille iltasatua, jonka Pikkuveli jatkuvasti keskeytti sanoakseen heliumisella äänelläään sekopäisiä kommentteja saaden kaikki kikattamaan pienen hassumassun höpörtämiselle.

Sellainen tavallinen viikonloppu, jonka päätteeksi istuin illalla sohvalle ja olin ihan tosi onnellinen.

Hyvää alkanutta viikkoa kaikille! (Instan Storeissa lisää katsauksia päiviimme)

Lue myös:

Sellainen kesä

Sellainen viikonloppu kesältä

Näitä kesän ensimmäisiä päiviä

Näitä päiviä

Share

2 kommenttia

  1. Nnu. kirjoitti: Vastaa

    Heipsan.
    Kerros ny missä o paras käydä skedee tääl Treellä? Eli missä hallilla käyt? Ja mikähän kellonaika ois paras eli ois mahollisimman tyhjää, jotta sitä kehtaa jottai räpeltää.

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Oon käyny Abec-hallilla ( ja Kuivaamolla (Hiedanrannassa). Päivisin Abecilla (esim 11-16) on yleensä ollu aika hiljasta ja jos ehkä olet tyttö, niin siellä on tiistaisin klo 20 tyttöjen vuoro, niin se on ainakin matalan kynnyksen paikka aloittaa! Suosittelen sitä 🙂
      Täällä Abecin infot:
      http://www.hippa.fi/info/abec

      Ja kesällä Vilusen skeittiparkissa ja Härmälän pumptrack-radalla oon käyny..ja kesällä toki on paikkoja helpommin.

Vastaa

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.