Tietoa mainostajalle ›

Selityksiä

Vähän hävettää, kun tuli mentyä pummilla Popedan ja Räjäyttäjien keikalle lauantaina.

MUTTA KOSKA ilta oli loppuunmyyty, jäi lokkeilu ainoaksi paremmaksi vaihtoehdoksi verrattuna suunnitelmaani yrittää taas kiivetä salaa aidan yli. Enkä sitäpaitsi tässä elämäntilanteessa olisi saanut itseäni vaadittavaan kiipeilykuntoon, etenkään kun keikka alkoi kohtuuttomasti jo kahdeksalta, jolloin vasta palauduin rattikelkan ja vaunujen kanssa lumileikeistä kotiin.

Huomattuani keikan myyneen täyteen itkuraivareissa kimitin Hipille Siellä keikalla on kaikki (=yksi työkaveri, jonka kanssa saamme eipäs-juupas-eipäs-riidan aikaan joka asiasta)! Mun päästävä sinne! Mää en oo nähny Popedaa pitkään aikaan! , jonka jälkeen pistin lokkivaihteen kutoselle ja sain säädettyä nimeni listalle.

IMG_0331.PNG

Lokkeilun lisäksi vähän hävettää, kun tuli unohdettua paita Klubille. Sekin vielä.

MUTTA KOSKA Räjäyttäjät oli uskomattoman kova, oli pakko ostaa keikalta paita, joka ei mahtunut pikkuruiseen (tosi hienoon) käsilaukkuuni. Itsetietoisesti vielä sanoin naureskelevalle baarimikolle kylä mää sen paidan muistan ottaa, ei oo pelkoo! Kaikkea paskaa sitä saakin kuunnella työskennellessään tiskillä, jota itse pidin narikkana. Miksi helvetissä en voinut viedä paitaani säilytykseen narikkaan? Ai niin, sinne ei mahtunut, koska aivoni roikkuivat siellä.

Tämän(kin) jälkeen tietysti hävettää, kun tulee aina syyteltyä Hippiä hölmöilystä pitkätukan unohdellessa kamojaan joka paikkaan.

MUTTA KOSKA tämä ei ole sama asia, tilanteet eivät ole verrattavissa..tämä oli inhimillinen erehdys…koska..VAUVA! Vauva vauva vauva! Se valvottaa. Ei muisti pelaa. Imetys sattuu ja on raskas pikkulapsiaika menossa, muistamisen ohella on hankalaa selviytyä narikoista tai asioida lippukioskeilla. Kuten neuvolassa sanoivat:  –tässä minun tilanteessani– 

Viikonlopusta piristyneenä vedin uuden viikon niskalenkillä maahan: Lupasin vuoden äitinä leipoa kaksi(!!) pataleipää joulumyyjäisiin (pakko unohtaa askartelu, laitan myöhemmin kuvia hamahelmijoulu’koristeista’ sekä sulaneesta hamahelmialustasta, yritys oli kova-> tiedän, miksi niitä pikkupaskiaisia kutsutaan HAMA-helmiksi!), sovin työpalaverin kevään uuteen projektiin, maksoin laskut, piiritin sähkärin vuoden soittelun jälkeen tekemään yläkertamme sähköjä, kävin molempien lasten kanssa talvikenkäostoksilla ja nyt jopa harkitsen pipa kourassa paitani hakemista Klubilta. 

Juhuu!

 

Helpompaa tiistaita kaikille!

 

Share

10 kommenttia

  1. CougarWoman kirjoitti: Vastaa

    Heh, tuosta tuli mieleen viimeisten paikallisten metallifestareitten jatkot kantabaarissa. Mustassa hupparissa tuli kuuma, joten riisuin sen *jonnekin*, ja kun tuli kotiinlähdön aika:

    ”Ääähhhh en kestä joku mulkku on pöllinyt mun mustan hupparin! Ei löydy mistään! Suatana tunnearvo ja ulkona on kylmäkin!!” 

    Mitä teki aikuinen Puuma? Otti tilalle jonkun toisen mustan hupparin (siis pöllin jonkun hupparin), vain huomatessaan seuraavalla kerralla (suht selvin päin) baariin mennessään, että se oma ”pöllitty” huppari roikkui narikassa. 

    Otin sitten sitä seuraavalla kerralla sen ”jonkun toisen mustan hupparin” mukaan ja jätin sen  saman baarin narikkaan, koska karma. 

    Puolustuksekseni sanottakoon tosin, että metallifestareitten jatkot = sata identtistä mustaa hupparia joka puolella baaria. Suunnittelen vastedes paikantimen asentamista jokaiseen vaatekappaleeseen alushousuja myöten. 

  2. Oranssinen kirjoitti: Vastaa

    Mulla on ollut vuosia (vuosikymmeniä!) huivi, joka on äärettömän rakas ja jota hukkasin joka välissä.
    Puolitututkin tunnistivat rättini, koska olin sen erinomaisuudesta avautunut joka välissä (siis se huivi on ollut lähes jokaikisen suomi punk-bändin keikalla aikoinaan ja Motörheadin ja Curen ja Echo & Bunnymanin ja Manfredmanin ja…) joten se palautui luokseni kuin bumerangi.
    Yleensä viimeistään siinä vaiheessa kun aloin hyperventiloida sen poissaoloa, portsari/baarimikko/kaveri roikotti retkulan takaisin äidin luo.
    Pisin aika minkä se oli karussa taisi olla vuosi – olin ”hävittänyt” sen Provinssissa ja seuraavana kesänä törmäsin festariheilaan joka iloisena kietoi sen kaulani ympäri kertoen sen vierailleen mm. Roskildessa.
    Nykysin retkula asustaa miun Muistojen laatikossa.

    Mitenkähän tämä liittyi mitenkään postaukseesi? TAJUNNANVIRTAA!

     

  3. Virkaihmis-äiti kirjoitti: Vastaa

    Kuulostaa ihan mun elämältä, paitsi että mä en kyllä koskaan pääse millekkään listalle, joudun aina kiipeämään aidan yli, enkä enää ole riittävän ketterä siihenkään. Mutta vähän sain nuoruudesta itsekin myös kiinni viime vkonloppuna kun näytin baarissa että pystyn vielä ihanhyvin breikkaamaan, meinasin pilkun jälkeen lähtee jopa jatkoille, onneksi en sentään, mutta kotimatkataksin jaoin maunulalaisen 60v harmaahapsusen hipin kanssa ja itkettiin yhdessä sen tarinalle opaskoiran pennusta… Onneksi on taas arki eikä tartte lähtee baareihin moneen kuukauteen, tai vuosiin. Voi olla taas äiti ja virkaihminen ja koittaa olla välittämättä hetkittäin mieleen palavista noloista muistikuvista koskien sitä breikdänssihetkeä. Ei hyvä. 

  4. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Haha! Kiitos näistä nauruista!

    Tuo on kyllä yleinen ongelma varmaan metallifestareilla ja kaikilla keikoilla 😀 😀

    Kannattaa aina metallikeikoille laittaa jotain muuta kuin mustaa, niin erottuu ja kaverit löytää 🙂

  5. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kyllä tämä liittyy olennaisesti tähän postaukseen ja kaikkeen! Hieno huivitarina 😀

  6. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Ah hah hahaa! Mää aattelin ensin, että sää oot vähän niinkun breikannut menemällä sinne juhliin, mutta ei..sää ootkin siis oikeesti BREIKANNUT, eli breikkitanssia! Mahtavaa!! Hyvä, että pystyit 😀 😀

  7. CougarWoman kirjoitti: Vastaa

    [[{”fid”:”674456″,”view_mode”:”media_original”,”fields”:{”format”:”media_original”,”field_file_image_alt_text[und][0][value]”:””,”field_file_image_title_text[und][0][value]”:””},”type”:”media”,”attributes”:{”height”:”357″,”width”:”476″,”class”:”media-element file-media-original”},”link_text”:null}]]

  8. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    :´D

    :´D

  9. Virkaihmis-äiti kirjoitti: Vastaa

    Joo ihan just sitä notkeeta ja nopeeta nuorten ihmisten breikkitanssia, tosin en usko että se on ulkopuolisten silmissä välttämättä näyttäny ihan siltä.. 

  10. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Varmasti näytti just hyvältä! Se on hyvä pitää kaikkia taitoja tasasesti yllä!!

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.