Tietoa mainostajalle ›

Sängystä kriisiin, kriisistä sänkyyn

Vaikka tunnen parhaillaan eläväni elämäni onnellisimpia vuosia, lohjenneilla portailla istuskellen, ahdistun välillä ympärilläni tulvivasta aikuisuudesta ja vastuullisuudesta, jonka takia en voi hetken mielijohteesta enää lähteä liftillä nassuttelemaan Provinssin leirintään ilman telttaa. Kylä mää muute, mutta ku toi lapsi haluaa hyppiä tossa trampalla, kato ny mite ihana se o! Sää hypit tosi hienosti, rakas ihan tosi hienosti! ..ja sitte se salaojaputkiki pitää kaivaa..ja nii ku tosiaan mää oon ny raskaanaki, nii emmää ny tän mahan kanssa viitti sitte pakkasessa nukkua siellä teltassa, vaikka ois mikä Rage Against The Machinen keikka…mutta muute hei kyllä mää voisin tulla..voisin mää mutta…ootas, ny toi taitaa haluta pois tuolta trampasta. Mää tuun auttaa, äläs hei yksin kiipee sieltä.

Välillä aikuisuusahdistus kurkistelee kotimme kaapeista. Sisällöstä riippumatta kaapit ovat selkeitä merkkejä hunsvottiuden vaihtumisesta järjestelmällisempään elämään. Ennen kodissamme oli jääkaapin lisäksi vaatekaappi ja pullokaappi. Nyt availtavaa riittää. Lääkekaappi. Tuulikaappi. Liinavaatekaappi. Siivouskaappi. Maustekaappi. Jääkaappi. Sulakekaappi. Pyykkikaappi. Kuivauskaappi. Kirjanpitokaappi. Vessassa molempien _omat_ peilikaapit, joista voi tuijottaa silmästä silmään vuosien valumista naamassaan samalla kun paukuttelee aikuiskodin loputtomia kaapinovia kiinni, sillä Hipille minkä tahansa oven sulkeminen perässään on mahdottomampi tehtävä, kuin turvaistuimen telakkaosan asennus autoomme, joka sekin on turvallisuusluokassaan keski-iän kiteytymä.

Nykyisin vessamme valokatkaisijakin on oven oikealla puolella ja kodinhoitoHUONEessa voi virallisesti julistaa bileiden olevan ohi ja varata hautapaikan samalla, kun täyttelee lomakkeita, jotka käsittelevät vakuutuksia, avopuolisoa, ammattia, lapsia, pitkäaikaisia sairauksia, biojäteastian tyhjennystä, maanrakennusta, korkoja, hoitopaikkoja ja muita maailman tylsimpiä asioita, jotka voisi kaikki mielellään tiivistää yhteen isoon lomakkeeseen, jonka nimi voisi olla Erittäin virallinen blaablaablaablaablaa-kiviäkin kiinnostaa-blaablaablaablaablaaa-mulla ei oo enää elämää -blaablaablaablaa -LOMAKE.

Kuitenkin huolimatta blaablaablaa-lomakkeista, painuvista jalkateristäni ja Hipin auki jättämien kaappien sisällöistä, olen selvinnyt ilman pahempaa ikäkriisin aiheuttamaa sekoilua, pitänyt mielen korkealla, nauttinut vanhemmuudesta, ikäni tuomasta (satunnaisesta) leppoisuudesta sekä kokemuksien kautta opituista asioista, kuten taskuparkkeerauksesta, pataleivän leipomisesta tai hitaana salamana iskeneestä tiedosta, etten ehkä tiedäkään kaikesta kaikkea. En oikeastaan mistään juuri mitään. En ainakaan toisten tilanteista tai tunteista, jonka takia kannattaa yrittää ymmärtää ja auttaa kanssaihmisiä.

Mutta viime viikolla otetun askeleen myötä, aikuisuus pääsi niin pahasti kaapista ulos täyttäen koko huoneen, että voin samantien luovuttaa ja varata itselleni ajan Päivi Räsäsen kampaajalta.

Yhdeksän vuoden yhdessäolon jälkeen hankimme Hipin kanssa ensimmäisen _parisänkymme_!

!

Tästä on pelottavan lyhyt matka lusikasta luopumiseen, pihakivetykseen, omaan ruohonleikkuriin, eläkesäästösuunnitelmaan sekä tilanteeseen, jossa alan puhua Hipistä mun miehenä! sen sijaan, että sanon samalla yhdeksän vuoden rakastuneella rintaäänellä mun poikaystävä siitäkin huolimatta, että joku aina kysyy siis ai sun poikaystävä? Onks se siis sen sun lapsen isä vai joku eri tyyppi?  

Mikä homma sekin on?! Mikä vuosi nyt on? 

 

 

Joo, se poikaystävä on niiden molempien isä. Meillä on parisänkyki!

Jossa on ihan helvetin hyvä nukkua! Siis aivan parasta, uskomatonta luksusta. Ihanaa! Tilaa!

 

*maa kutsuu sivupolun kulkijaa* Menenkin tästä parisänkyymme nukkumaan ja rauhoittumaan. 

Hyvää yötä kaikille! Telttoihin festareille. Aikuismakkareihin. Kerrossänkyihin. Vieraspatjoille. Pinnasänkyihin. Kaikille. Öitä!

 

Share

41 kommenttia

  1. Metsästä törähtää kirjoitti: Vastaa

    Oot vaan ihan paras. Osaat ja näet. Vaikka kyllä mä joskus mietin, mitä sä nimenomaan et kerro näissä postauksissa. Tuskin se voi mitään sellaista olla, ettet silti olis ihan paras. 

  2. Vierailija kirjoitti: Vastaa

    Kiitos tästä, tää niin tiivistää mun tunteet just nyt!

    Blogisi on kerta kaikkiaan verraton!

  3. mungoliini kirjoitti: Vastaa

    siis raskaanahan ei ikinä palele, näin lopussa. vois vaikka nukkua alasti teltassa palelematta, vaikka ulkona sataisi rakeita.
    no se olikin ainoa hyvä puoli siitä, että menisi raskaana festareille.
    paitsi mä ajattelin, viikkoa ennen LA, jos vauva vaikka säikähtäisi ja tulis ulos ellei ennen sitä ole tuuri osunut kohdalle-onneksi on kotikaupunki ja sairaalaan ehkä 4km..

  4. jennajohannasi kirjoitti: Vastaa

    Haha, aivan samansuuntaisia ajatuksia näpyttelin juuri blogini luonnoksiin. En osaa puhua muusta kuin varainsiirtoverosta ja astiasarjoista – todellakin aihetta alkaa kypsytellä kolmenkympinkriisiä. Milloin erilaisten pyykinpesuaineiden vertailusta tuli jännittävää?

  5. Nii kirjoitti: Vastaa

    Mä aion mennä raskaana festareille! Tosin nukkuminen tapahtuu kaverin kämpässä. Ja ei vissiin mitään eturivirynnimisiä tartte harrastella. Joku raja. 😀

  6. --------- kirjoitti: Vastaa

    Oi kiitos! Melkein silmäkulmia pyyhin (no pyyhinkin pikkaisen), voi minkä aikamatkan tarjosit parinkymmenen vuoden taakse. Muistot 110-senttisen sängyn vaihdosta parisänkyyn, yhteisen lainan ottamisesta… Että tässäkö se oli, nuoruus ja huoleton elämä.

    Etenkin vieläkin kylmää ne fiilikset, kun muistan, kuinka lukuisat kerrat katsoin ikkunasta vauva kainalossa, kun mies lähti jonnekin työhön liittyvälle reissulleen ja ajattelin – tunnustan – aika usein, että apua, miten me tämä klaarataan. Se oli ihanaa aikaa, mutta ehdottomasti myös rankinta aikaa elämässä. Sitä kun on fyysisestikin aika vähissä voimissaan välillä, jos talossa on pari vaippaikäistä ja ehkä yksi uhmiskin siihen. Pelkästään jo se väsymys tekee ”ihmeitä”

    Silti, näin jälkikäteen, hyviä muistoja on tietenkin paljon enemmän. Mutta niin laskeuduin tuohon aikaan kirjoituksesi myötä. Tässäkö oli Provinssit ja aamuun asti pidetyt bileet, etenkin spontaanius…

    Mutta vähänpä tiesin. Nyt tiedän, että tärkeintä kaiken keskellä on pitää parisuhteesta hyvää huolta, ja myös fyysisestä kunnosta. Se on parasta, mitä lapsille voi tehdä. Ja nyt, kun lapset ovat jo aikuisia, se on parasta, mitä itsellemme ollaan tehty. Ja sinne Provinssiinkin pääsee taas, tai ihan minne huvittaa.

  7. Torey kirjoitti: Vastaa

    En siis ole ainoa! Vaikka meidän lapset on rakkainta maailmassa, niin välillä iskee se ”olen lähempänä 30 ku 20!” Että se nuoruus ihan oikeesti meni jo ja niiden festareiden sijasta mua kutsuu enemmän Puuhamaa ja kumppanit! Mutta silti, pienistä kriiseilyistä huolimatta mun on oikein hyvä näin. <3

  8. Lottovoitto kirjoitti: Vastaa

    Et vaikuta olevan vielä lähelläkään ikää, että ilman omaa tyynyä ei voi reissuun ajattelemista lähteäkään.

    Kyllä ne vaellusvuodet vaan pukkaa jäämään taakse pikku hiljaa itse kullakin, kärsimysretkeily on meilläkin jo lopetettu. Ai että lähtisin viikoksi vaeltamaan kuivamuonilla ilman juustoa?! Ei tule kuuloonkaan!

    Tsemppiä loppurutistukseen, toivon kahden aurinkoisen hellekesälapsen maailmaan pyöräyttäneenä vähähelteistä kesää juuri sinun kohdallesi ja tarpeeksi lämmintä kesää meille muille!

  9. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Haha, totta! En ajatellutkaan tuota raskauden lämmittävää vaikutusta! Ois pitäny suunnitella toisin ja olla pakkaskuukausina raskaana 😀

    Ja juu, festareille vaan. Oon itsekin ollut raskaana festareilla, ei siinä mitään..mutta lähinnä perään kuulutin sitä VAPAUTTA, jolloin vois vaan hetken mielijohteesta lähteä ja hukata puhelimensa. Eikä tarvisi sitä, no onko sulla mitään, jos mää meen ja tulisin sitten sunnuntaina ennen sun peliä, niin oisko se ok…tai tulisko teidän porukat tänne hoitaan, jos me mennään. 

    Plus myönnetään: nyt tässä vaiheessa odotusta tulee jo fyysiset rajoitukset vastaan..testasin viikonloppuna Särkässä. Koko päivän kävely ja vessajono on nyt tällä hetkellä nou nou!

  10. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Jep jep!! 🙂 Ja sitten paras vinkki on se, kun kaveri neuvoo, että se tiskikonetabletti kannattaa puolittaa. Oon vieläkin ihan tulessa siitä vinkistä! 

  11. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Hyvä hyvä! 🙂 Mutta tuolla oli aikaisemmissa kommenteissa hyvä vinkki, että raskaus lämmittää, jos teltassa ois kylmä 😀

    Pidä hauskaa!

  12. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kiitos kommentistasi! Ihana kuulla ajatuksiasi 🙂

    Eikä tarvi ees odotella sitä jälkikättä, että huomaan olevani tässä hetkessä tosi onnellinen, vaikka välillä haikailen vapauden ja vastuuttomuuden perään..(en ehkä enää niin usein sinne saakelin pakkastelttaan odottamaan R.A.T.M.n keikkaa, kun makuupussi on pöllitty.)

    Nyt on just hyvä.

    ja festareillekin pääsen taas halutessani ensi kesänä, mutta välillä sitä vaan herää ahistuneena vakuutuspapereita täytellessä miettimään, että milloin meistä kaikista tuli aikuisia! 😀

  13. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    SÄÄ OOT ALLE 30

    -> HILJAA!

    ;D

  14. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Haha! Kiitos tästä, tuli tarpeeseen! 😀 Omaa tyynyä en sentään vielä tarvi, olen siis NUORI VIELÄ ja vapaa lähtemään! 😀 Tosin en tiedä, miten viikon vaellus lähtisi..ei ainakaan tältä istumalta mitenkään…

    Kiitos tsempeistä! Onneksi mulla on ollut sellainen kyky, että ollessani raskaana oon pystyny hoitaan kesästä kylmän ja sateisen. Niin viime kerralla ja niin myös NYT! Kuten huomaatte, ei ole ollut kovin kuuma ei!

  15. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Haha, kiitos tästä! 🙂 Paljon kerron asioita, joita haluan puida, jakaa, kummastella, ihastella, fiilistellä, naureskella..ja paaaljon jätän kertomatta, ne omat jutut. 

    (…ja sen, että oikeasti olen kahdeksasluokkalainen poika Oulun läheltä ja kirjoittelen näitä juttuja ihan vaan läpällä)

  16. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kiitos, ihana kuulla!

  17. Torey kirjoitti: Vastaa

    Elämäntyyliltäni lähinnä 40. ;D

    Mulla on varmaan raju meno sit 40-50 -vuotiaana ku meiän lapset on täysikäsiä jo. :’D

  18. Vierailija Emilia kirjoitti: Vastaa

    Olin tulossa kommentoimaan aivan samoin 😀

  19. E neuvolalta kirjoitti: Vastaa

    Kylläpä tää kirjoitus liikutti näin tän kevään vikan työpäivän jälkeen. Lapsi hoidossa ens yön ja edessä lasi kuohuviiniä ja 4,5 viikkoa lomaa.

  20. Nims kirjoitti: Vastaa

    Asikaine, siis missä te ootte nukkunu?? 😀 Muuten, tajusin vasta lopussa/sänkykohdan luettuani etten ollut lukenut otsikkoa kovin tarkkaan ”Jotain vaan kriisi mut mitäs tässä postauksessa lukeekaan? Äkkiä lukemaan…” 😀 Kuinkahan usein sitä vaan huomaamattaan jättää jotain lukematta? 

    Musta oli niin siistiä kun ikäiseni vanha koulukaverini (olemme vm. 80) oli juuri kaksin tyttökaverin kanssa Provinssissa ”road tripillä”. Hän on kahden pojan äiti ja erään firman talouspäällikkö 🙂 Ei nuo välttämättä pelkkään nuoruuteen kuulu tai tuollaiset ohi vain sen takia että on aikuinen ja perheellinen. Sehän on vähän mitä haluaa 🙂 Sanoinkin hänelle et on varsin cool mama ja business lady 😉

    Mut ei kaikkien elämä ja kiinnostukset mee samalla tavalla. Joitakin ei kiinnostanu koskaan nuorena alkoholi ja baarit ja aloittaa sen vasta kolmekymppisenä, esmes! 

    Tuo oli muuten kans ihanasti sanottu että yrittää vaan ymmärtää ja auttaa kanssaihmistä. <3 

  21. kao kao kirjoitti: Vastaa

    Oi se vapaus mikä parisängyn myötä tulee. Tilaa muillekin kuin melkein kaksimetriselle miehelle.

    Oikeastihan jompi kumpi vie sen tilan. Mä nukun tosi usein keskellä sänkyä koska muuten en pääse kainaloon. Siinä mä sit sompailen kainalon ja oman reunan väliä aina sen mukana onko mulla kuuma vain kylmä. Tai sit tyyppi tulee sinne mun reunalle, jos en suostu menemään kainaloon. (välillä mä vain odotan jonku tuiskahduksen jälkeen et se nukahtaa, et voin säilyttää kasvoni ja silti nukkua kainalossa, tämä tyttö todellakin sekä säästää kakun että syö sen :D)

     

  22. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Sulla on sillon hyvää aikaa ottaa takas 😉 Just hyvä! <3

  23. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    IHanaa! Nyt nautit! <3

    Hyvää lomaa!!

  24. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    No paljon paljon kapeemmissa ja huonommissa sängyissä, ”teiniparisängyissä”!

    Yksikin meidän 120cm sänky, jossa varmaan neljä vuotta nukuttiin, oli ihan rikki laidoista, kun Hippi muutti sen KANTAMALLA keskustasta Pispalaan..sai sänky vähän kolhua matkalla…huuh..

    🙂 Kiitos kivasta kommentistasi!

  25. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Joo, mutta silti vähän pelottaa, onko tää romantiikan loppu!!? 

    Onneksi meillä on talvisin sen verran viilee, että tekee mieli nukkua saman peiton alla vaikka olis mikä mykkäkoulu menossa ;D

  26. Torey kirjoitti: Vastaa

    Niin mäki oon ajatellu! Oon se täti jota nuoret katsoo huvittuneina festareilla. 😀

  27. RdS kirjoitti: Vastaa

    ”Oot taas laittanu Tupperwaren sipulileikkurin aivan väärään paikkaan tiskikaappiin. Sen paikka on tossa.” Läpäisenkö aikuisuustestin?

  28. Mia K. kirjoitti: Vastaa

    Joo,o.. kaksikymppisenä tiesi luulevansa asioita, ja kolmekymppisenä luuli tietävänsä, nelikymppisenä ei luullut, vaan muka tiesi, nyt 50 senä ei tiiä senkään vertaa yhtään mitään mistään :))

    Mutta, nyt tässä iässä mä ekaa kertaa todella vain nautin olla aikuinen ja kokonainen 🙂 

    Ihana sinä ja huikee teksti!! Kiitos.

  29. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    ööh…

    – sipulinleikkuri !!??

    – Tupperware!!?

    – tiskikaappi!!!

    – tiskikaapissa oikea ja väärä paikka!!!?

    – sipulinleikkuri, jolla on oma paikka!!!?

     

    ……..siellä on kyllä bileet ohi ja pahasti! 😀 😀

  30. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Hahahahaah! Mää en kyllä luule enää tietäväni mitään. Seitsemän vuotta sitten olin vielä aikamoinen besserwisser, mutta se karisi aika nopeesti 😀 

    Kyllä mää uskon, että viiskymppiset jotain tietää.. 😉

    Kiitos kommentistasi <3

  31. Mun isä osti meille lahjaksi parisängyn, kun Lenski synty. Siinä on 25 vuoden takuu. Nyt tietää sitten missä ja miten vanhenee… Sillä lailla turvattu, aikuismainen ja hillitty olo.

  32. kao kao kirjoitti: Vastaa

    Ei, se on oikein romantista kun mies hilautuu mun puolelle, jos en suostu tulemaan kainaloon. Ja jos on tosi kuuma, niin nukutaan sit käsi kädessä. Meillä on tää meidän söpöilyvaihe menossa. 

  33. Toimitus kirjoitti: Vastaa

    Toi puolittaminen on vinkeistä korvaamattomin. Mullisti mun maailman. Me muuten jaettiin tekstisi täällä, toivottavasti moni muukin löytää sen lukemaan. -Laura-

  34. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kiitos!

    Mää luulin ensin, että jaoitte tuon tiskitablettivinkin 😀

  35. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    🙂

    Niin on tuossakin 25 vuotta takuu (vai 20) ja juuri tänään otin kopion kuitistakin, jos haalistuu! Nyt on turvattua.

  36. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    IHana teksti ja ihania festarimuistoja! <3

  37. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Ihana söpöilyvaihe! Pitäkää siitä kii! 🙂

  38. Ilana kirjoitti: Vastaa

    Haha, me ostettiin parisänky heti, kun muutettiin yhteen opiskeluaikojen loppuvaiheessa. Ja ei kuule oo kovin herkkua kun 9 vuotta 160-senttisessä parisängyssä nukuttuaan joutuu vähän alle 140-senttiseen sänkyyn, koska kalustettu vuokrakämppä. MÄ TARVIIN TILAA (ei niinkään tuo lähes 190-senttinen mies).

    Kaikilla reissuilla on myös pahinta se, ettei saa nukkua omassa sängyssään ja tulee selkä kipeäksi. Helou, varhaiskeski-ikä! Mua kyllä lohdutti aika lailla, kun mun kiropraktikko sanoi, ettei se tarkota mummoutumista vaan sitä, että tietää mitä haluaa 😀

  39. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Hahaha! Joo se ei varmaan toimi tollain toiseen suuntaan tuo sänkyjen vaihto..ehkä parempi siirtyä tälläin kapeammasta leveämpään… 🙂 

    Hyvä neuvo kiropraktikolta ;D

  40. mungoliini kirjoitti: Vastaa

    siis KANTAMALLA. herranjumala 😀

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.