Tietoa mainostajalle ›

Pelkopolilla

Asiat, joita en olisi tänään halunnut kuulla:

– imukuppi

– kannattaa heti tullessa yrittää vakuuttaa, että sun pitäisi päästä nopeasti saliin ja että viimeksi avauduit tunnissa yli viisi senttiä…

– YRITTÄÄ VAKUUTTAA

En tiedä, kun ole ikinä ollut tuossa vastaanotossa, että millä perusteella siinä päätetään, pääseekö saliin..

– EN TIEDÄ

– Oho, ei kun niin ei tämä olekaan se ponnistusaika vaan tosiaan se aika, kun kätilö on kirjannut tämän raportin.

– OHO

Nii, voi ei. Ymmärrän. *lässyttäen*

– lässytys

– Joo-o, sun supistuksissa on kyllä ollut voimaa kuin pienessä kylässä

– pieni kylä

– lässyttäen imukuppi

 

Asiat, joita en saa mielestäni:

– imukuppi

– kannattaa YRITTÄÄ VAKUUTTAA

– 5cm /h

– En tiedä, millä perusteella..

– EN TIEDÄ

– Oho, ei kun ei

– OHO

– lässytys

– lässyttäen imukuppi

– imukuppi

– yrittää vakuuttaa

– pieni kylä

 

 

Vakuutan avautuneeni kotona pelkopolista nopeammin kuin viisi senttiä tunnissa.

 

Share

75 kommenttia

  1. Helmi K kirjoitti: Vastaa

    APUA.

    Ja siis niin paljon tsemppiä sinne kun vaan mahdollista.

  2. leppis kirjoitti: Vastaa

    Ei kun hei, sää oot selvästi mennyt väärälle polille. Tuo on selkeesti pelottelupoli!

  3. annakarin kirjoitti: Vastaa

    Siel on vissiin joku mun sielunsisko ollu vähän ”tsemppaamassa” .. :—-D Eiih.

  4. Någon Annan kirjoitti: Vastaa

    Huh! Voi kun siellä olisi ollut mun ekan pelkopolikätilön kaksoisolento. 20 vuoden kokemus kätilöntyöstä ja aivan rautainen ammattitaito myös pelkopolipuolella. Voi kun voisin jotenkin auttaa. Kun olen ollut myös pelkosynnyttäjä, mutta saanut siihen apua ja vielä se toinen synnytyskin meni hyvin, toisten synnytyspelkoisten ahdistus riipii.

     

    En osaa oikein sanoa mitään.

     

    (Imukuppi oli myös mulla paha pelko ensimmäisen synnytyksen jäljiltä, ja se otettiin jo esillekin toisessa synnytyksessä, mutta onneksi sitten selvittiin ilman.)

  5. Kalla kirjoitti: Vastaa

    Voi ei! Jos se yhtään helpottaa, minut otettiin tosi hyvin vastaan toisessa synnytyksessä (tays), koska ensimmäinen synnytys oli nopea. Ei tarvinut yrittää vakuuttaa :). Ota kätilöstä kaikki irti synnytyksessä, sieltä voi tulla hyviä neuvoja ja tukea. Ja muista kävellä paljon avautumisen (buhahaa) aikana (menee vauvan pää oikeeseen asemaan)! Tsempit!

  6. Piipo79 kirjoitti: Vastaa

    Heh. Mulla oli ekan kanssa myös nopea sit kun käynnistyi kunnolla ne supistukset ja tokan kanssa kätilö hoki koko ajan et sano sit jos ponnistuttaa kun sulla näemmä etenee synnytykset nopeasti… toka siis 3cm:stä 10cm:ään 40 minuutissa ja kolmessa minuutissa ponnistinkin vauvelin ulos! Noin helppoa synnytystä en osannut kuvitella 152 senttisenä kapealanteisena naisena. Tsemppiä ja unohda se imukuppi!

  7. EMerituuli kirjoitti: Vastaa

    Nooooo!!! Mulla on LA neljän viikon päästä ja tosi hyvillä mielin oon menossa synnyttämään! Eka vauva oli yli 4kg, harteikas ja isopäinen ja koko synnytys kesti kuitenkin vaan hikiseen 10h, josta ponnistaminen alle vartin. Haavereita ei tullut nimeksikään. (Mutta siis sattuihan se ihan järkyttävän paljon!!) 

    Ilmeisesti uusi tulokas on ihan keskikokoinen vauva, eli yli puoli kiloa pienempi ja tähän saakka oon lähinnä pelännyt, että niin pieni rääpäle vaan luiskahtaa ulos ku oon vessassa, mutta IMUKUPPI. 

    En tiedä miksi, mutta tää kirjoitus sai kyllä kylmiä väreitä aikaiseksi ja nyt en mieti enää ku sitä imukuppia :DD Kiitti näistä! 

  8. Taikinanaama kirjoitti: Vastaa

    Hyi. Kiva ”Computer says no”-kätilö.. Mutta toivotaan, että synnytys oikeasti menee sitten kuitenkin ilman imukuppia tai muita hirvityksiä.

    Mulla eka synnytys oli kauhea, toka aivan ihana ja kolmannesta sain traumoja, kun jo vastaanottava kätilö oli niin nihkeä, vähättelevä ja tympeä. Toisaalta vauva oli myös isokokoinen ja joutui osastolle tarkkailuun, ja toinen ammattilainen totesi että ”No, rouva, nyt varmaan ymmärrät, että raskausaikana ei kannata herkutella tai tässä on tulos”.

    Mutta muutaman viikon päästä taas olen menossa puskemaan yhden vauvan ulos! (GULP.)

  9. teija. kirjoitti: Vastaa

    Onko sinulle tuttu tamperelainen kätilö Silja? Olen itse ollut hänen synnytysvalmennuksessaan ja voin suositella. Todella asiantunteva, lämmin ja hyvällä tavalla rempseän suorapuheinen ammattilainen. Käy katsomassa sivut, palveluja on joka lähtöön: http://www.vauvantai.fi/

  10. Sinne vaan kirjoitti: Vastaa

    Oi voi. Mutta jospa tässä tapauksessa itse synnytys olisi pelkopolia parempi? Itse läksin toista synnyttämään kun kivuttomia supistuksia oli ollut pari tuntia, siis eka tuntuva supistus tuli vasta matkalla. Meidän nopeiden synnyttäjien kannattaa vaan mennä aina kun tuntuu sinne laitokselle näytille. Ja sanoa heti että voi sit olla nopea. Mun synnytykset on kestänyt 6,40 4,50 ja 2,30.

  11. Lepa kirjoitti: Vastaa

    Ihan hirveetä, opiskelin vuoden kätilöksi ja lopetin koska a) sairaalajärjestelmä ja hierarkia on ihan perseestä varsinkin isoimmissa sairaaloissa, aiheuttaa jopa hengenvaarallisia tilanteita kun tuo ei voi kertoa tälle henkilölle jne,b) vihaan lässyttäviä eukkoja jotka puhuu alentavasti potilaille ja c) teennäinen ”kiire” potilaiden luota pois kahvihuoneeseen jauhamaan kakkaa on ehkä eniten syvältä. Varmaan tiivistit hyvin tähän postaukseen mun omat kokemukset kätilöistä kun piti tulla meuhkaamaan kommentteihin tällee 😀

  12. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kiitos. Nyt mää sitä vasta tarvinkin!

  13. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    No siltä mustakin tuntuu : /

  14. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    😀 😀 No niin on! Sillain, että hyvää tarkotti joo, mutta tilanne vaan paheni jokaisella suun avauksella, jolla yritti ”lohdutella”

  15. Asikaine kirjoitti: Vastaa

     

    Ja mulla ei ees ollu mitään imukuppipelkoa, tää tyyppi vaan alkoi spekuloimaan ensimmäisestä synnytyksestä puhuttaessa, että ”joo tässä on ollu sitten lähellä se imukuppi, niin siksi on tehty näin ja näin…” En itse tiennyt tätä, että oli lähellä.

    Ja nyt se fackin imukuppi on ajatuksissa koko ajan. Ennen pelkopolia en ollut tajunnut pelätä sitäkin vielä.

     

  16. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kiitos! Miksei se pelkopolityyppi voinut sanoa juuri tätä!!!? että kyllä sut otetaan, ei tarvi vakuuttaa, otetaan vastaan, kun eka oli nopea…

    …vaan antoi vinkkejä, millä asioilla voisin ne siellä luukulla yrittää vakuuttaa ja neuvotella itseäni sisälle.

    Ja kaikissa papereissa mainittu, että yksi peloista on se, ettei siinä luukulla oteta vallitsevaa tilannetta ”tosissaan”, vaan kysellään puhelinnumeroa ja ”äläpäs nyt kun katsotaan ensin, onko mitään aihetta…”, jonka jälkeen juostaan niin vauhdilla, että isä jää hissistä.

    Luulin olleeni viimeksi ihan helvetin vakuuttava siinä luukulla.

  17. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kiitos tästä ja mukava kuulla, että on mennyt hyvin.

    Imukuppi. imukuppi. imukuppi.

  18. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Voi ei! Tarkoitus ei ollut lietsoa mitään pelkoja kenellekään 🙁 

    Unohda se asia-jota-ei-enää-mainita! Ja tsemppia loppuraskauteen ja synnytykseen <3

  19. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Todellakin oli computer says no (lässyttämällä). Aaaargh! Ja kun aattelin, ettei tää voi pahemmaksi mennä..

    Kamalaa kuulla, mitä sulle on sanottu. Mä oisin varmaan lyöny!!! 🙁

    Ja juurikin tuo, että joku siellä jotain vähättelee tai sun tapauksessa aukoo päätään, niin pahentaa niin paljon asiaa, joka jo muutenkin on helvetin tuskaista. Nyt jo jännittää se vastaanottokin enemmän suunnilleen, kun se helvetin imuk****-

    Paljon onnea sinne loppuraskauteen ja synnytykseen 🙂 Toivottavastii menee, niin kuin se TOKA!!!

  20. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Ei valitettavasti ole..

    Ja jotenkin nyt pelottelupolin jälkeen tuntuu siltä, etten enää uskalla mihinkään valmennuksiin tai muihinkaan, ettei tilanne pahene entisestään.

    Kiitos kuitenkin vinkistä!

  21. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    No toivotaan, että kävi vaan huono mäihä tässä, eikä sitten siellä luukulla, kun on kiire…

  22. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    No mulla on kätilöistä ihan tosi hyviä kokemuksia ja kaikilta kavereilta kuulin, että pelkopolilta on saanut hyvin apua ja sen jälkeen on sellainen olo, että voi luottavaisin mielin lähteä sinne synnyttämään ja kysymyksiin vastataan jne.

    Nyt sain niin epämääräisiä vakuutteluneuvoja ja en muutes tiiä -vastauksia sekä vielä tietää tästä ”lähellä olleesta” imukupista, että…

    MITÄ JUURI TAPAHTUI!?

     

  23. Ilsaaa kirjoitti: Vastaa

    Jokainen tietysti arvottaa nämä asiat niin kuin itse parhaaksi näkee, mutta jos synnytyspelko tuntuu oikeasti isolta asialta, kannattaa se pyrkiä kunnolla kohtaamaan. Pelokkaalla synnyttäjällä on suurempi riski synnytyskomplikaatioihin kuin rauhallisella ja luottavaisella synnyttäjällä. Pelko lisää adrenaliinin eritystä, joka blokkaa luonnollisia synnytyshormoneja. Synnytys voi näin ollen hidastua tai jopa pysähtyä kokonaan, ja se tietysti lisää erilaisten interventioiden riskiä huomattavasti. Peloille voi nauraa ja huumori auttaa käsittelemään ahdistavia asioita, mutta se ei välttämättä ihan riitä. Suosittelen sitä Siljan valmennusta faktojen ja käytännön harjoitusten osalta sekä henkiseen valmistautumiseen panostamista. Mielikuvaharjoittelulla pääsee jo pitkälle, netistä ja synnytyskirjoista löytyy paljon positiivisia affirmaatioita käytettäväksi synnytyksessä ja sitä ennen. Nyt ahdistusta niskasta kiinni ja hyvillä mielin synnyttämään!

  24. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Tämän takia juurikin menin sinne pelkopolille…

  25. Vierailija kirjoitti: Vastaa

    Tiesithän, että se juttu on ihan sellainen pieni ja siro (eikä yhtään peloittavan näköinen) eikä sellainen viemärin avaajan näköinen jättiläishärpäke?! Mä en, kunnes em. Silja opasti. 😉 Toinen vinkkini ois synnytystoivelista. Ekaan tein, mutten kehdannut antaa. Tokaan tein ja kirjasin mm. toiveen kätilön antamasta tsemppauksesta. Annoin heti lapun svo:lla ja, ylläripylläri, kaikki mua hoitavat tahot luki sen ja ottivat toiveeni huomioon. Siihen voi vaikka kirjoittaa, että pelottaa ihan p*keleesti. Ja kysy ja sano ja ehkä vähän vaadikin apua/palveluja/vinkkejä kätilöiltä, ne on siellä sua varten. Tsemppiä! Terv. 2x Taysissa ponnistanut

  26. Laurakaisa kirjoitti: Vastaa

    ”Kesäuunopoli”???

  27. Vierailija kirjoitti: Vastaa

    Sektio?

  28. Kalla kirjoitti: Vastaa

    Juu ei mitään hätää! Minut heitettiin lähes suoraan saliin, vaikka ei ollut edes kivuliaita supistuksia ja vasta 2 cm auki. Sain rauhassa keinutella ja kuunnella radiota. Ai niin, yksi vinkki vielä! Kannattaa ottaa peräruiske (jos otat) vasta salissa. Nm. ”oho toi vessa onkin varattu. Voit mennä tonne isien pieneen vessaan tonne käytävälle, missä kaikki isät nauraa ja kuuntelee oven takana.”

  29. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kiitos näistä vinkeistä ja tsempeistä:)

    Pitää nyt rauhassa istua alas ja miettiä, mitä seuraavaksi voisin tehdä tulevien tunnelmien parantamiseksi!

  30. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Ei, ei tunnu sekään hyvältä vaihtoehdolta..

  31. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    🙂 Ala sää pitään sitä pelkopolia! 

  32. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    😀 😀

    Emmää tiä mikä poli oli, mutta ei ihan nyt natsannut!

  33. Mia K. kirjoitti: Vastaa

    Hei.. 🙂 mun serkut on lääkäreitä, sairaanhoitajia, ja heitä on paljon!  Tunnen myös itse monia hoitsuja etc, ja en ole vielä itse kertaakaan kuullut, etteikö imukupilla ois asia onnistunut :)!!

    Mä luulen, että kun ekaa kertaa kuulee noita sanoja, tulee mörköjä mieleen, mutta kyllä siellä oleva henkilökunta takuulla on tilanteen tasalla ja auttaa! 

    Ja, osaathan ainakin sitten sanoa, mitä sulle jo ennakkoon kerrottiin. Kyllä ne uskoo 🙂 Mua ainakin uskottiin! 

    Tsemppii ja hyvää vointia ♡ sekä luottavaista mieltä ☆☆☆☆

     

  34. Någon Annan kirjoitti: Vastaa

    Sitten mun on pakko kommentoida, että oikeastaan kaikki muut, jotka ovat käyneet imukuppisynnytyksen läpi, eivät ole pitäneet sitä ikävänä kokemuksena – mutta en tiedä, onko tästä kommentoinnista mitään hyötyä, koska tuo synnytyspelko tapahtuu pään sisällä, eikä siihen välttämättä auta kenenkään vakuuttelut. Mutta kerron tämän nyt kuitenkin, ettei siitä imukupista tulisi lisää kauhumielikuvia.

     

    Mun tekisi mieli kirjoittaa sulle yksi ratkaiseva kommentti, jonka sain lääkäriltä synnytystapa-arviossa, mikä auttoi mua hirveästi eteenpäin, mutta toisaalta tuntuu, että tää pelkoasia on niin henkilökohtainen juttu, että se, mikä toiselle on ollut ihan käänteentekevää, voi toisesta tuntua jopa loukkaavalta.

  35. ortonomi kirjoitti: Vastaa

    Voimia ja rakkautta sinne!

  36. Kahvittelija kirjoitti: Vastaa

    No voi ei mikä kätilö!! :/ mua auttoi ennen toista synnytystä pelkopolikäynti kyllä kovasti, mutta mulle sattuikin käynnille asiantunteva ja sopivalla tavalla empaattinen kätilö, ei mikään tuollainen lässynlässyn-imukuppi-lää. Luulisi, että just noilla pelkopoleilla nimenomaan hyödynnettäisiin ne osaavimmat ja ammattitaitoisimmat tyypit, ettei vain käy niin, että se käynnin tarkoitus vesittyy kätilön typeryydellä.

    Mä olen kertonut nämä jutut aikaisemminkin mutta ekstratsemppien antamiseksi: mun eka synnytys oli karmea kokemus pitkine ponnistusvaiheineen (jolloin olin itse se maaninen imukupin perään huutelija – onneksi sitä ei tarvittu kuitenkaan) mutta toinen kerta meni nopeammin ja helpommin. Kätilökin oli onneksi mun kanssa samalla aaltopituudella ja rohkaisi just sopivalla tavalla toisin kuin se kersantti karoliina, joka ekalle reissulle sattui. Mä voisin jopa sanoa, että toka synnytys oli ns. eheyttävä kokemus ja vaikka se tietenkin sattuikin niin kaikki oli siedettävällä tasolla (kiitos hyvin toimineen epiduraalin). 

    Mulla on vahva usko siihen, että sullakin toinen synnytys sujuu helpommin! 🙂

     

  37. Vierailija kirjoitti: Vastaa

    :D:D:D:D EIKÄ!!! Mä en kestä. Siitä vessasta kuuluu KAIKKI käytävään ja siinä on aina isiä. Vitsi mä muistan tän, kun synnytys kohta koittaa.

  38. Oija kirjoitti: Vastaa

    Kahlasin blogisi läpi alusta loppuun siskon suosituksesta ja hyvin olen viihtynyt, kiitos! Itsekin naimisissa itäsuomalaisen hipin kanssa, joka on myös muusikko, pääruoanlaittaja ja superisä, samaistun siis vahvasti :).

    Mun esikoinen tuli suunnitellulla sektiolla, trallallaa, 20 min operointia mun tuijotellessa kattoon ja ulkona oli. Ei mitään synnytystuntemuksia ennen eikä jälkeen (paitsi haavakipu, mut se on eri juttu). Toka tulikin sit luomusti kun kätilö sai suostuteltua mut luopumaan lääkityksestä (olisin ottanut kaiken – ja jälkiviisaasti: olis vaan pitäny). Jossain vaiheessa kätilön noin sadannen ”nyt se on ihan tulossa, eiku” -kommentin jälkeen totesin, et ottakaa se helvetti nyt vaan ulos. Sit tuli imukuppi ja taivaasta luultavasti satoi mannaa ym halleluja-fiilikset. Typyn pääkään ei näyttänyt kartiolta.

    Kokemus ei todellakaan ollut voimaannuttava, en tekis uudelleen, mut pakko vähän huvittuneesti muistella kuinka kätilö ihan fiiliksissä esitteli jälkeenpäin istukkaa, et ”tästä se sun lapsi sai ravintoa” ja mä vaan tuijotin, et mikä helvetin lihapala, joko täältä pääsee nukkuu. Sama kätilö myös kehu, et hirveen hyvin meni koko homma ja ei meinannu uskoo kun mä sanoin tunteneeni täysin päinvastaisesti.

    Sori, tuli tilitys. Pointti oli, et imukuppi hyvä, lapsi ahtaassa kanavassa jumissa paha. Tsemppiä!!

  39. Taikinanaama kirjoitti: Vastaa

    Samoin hei sinne sulle, viimehetken tsempit ja voimahalit :)! Ja siis mistä sitä tietää, jos sunkin kakkossynnytys on oikeesti yhtä ihana ja kiva kun mun!

    Tässä linkki tarkempiin synnytyksien ja kätilöiden kuvauksiin, jos kiinnostaa: http://taikinanaama.blogspot.fi/2015/02/synnytykset-ja-katilot-top-3.html

    Ja siis tottakai kaikkia kiinnostaa :)!

  40. Annis kirjoitti: Vastaa

    Ehkä lohduttaa, jos kerron, että synnytyksen päättyminen siihen, jonka nimeä ei mainita, on siinä vaiheessa aivan helvetin samantekevää eikä tunnu yhtään sen kauheammalta kuin se perussynnyttäminen, ei siis miltään. Lapselle ei edes tullut päähän sellasta imukuppipahkaa.
    Olet varmasti oikein hyvä synnyttäjä. Jo pelkästään se, että olet ollut sype-polilla, kertoo sinua vastaanottavalle kätilölle (ja tarv. lääkärille), että olet sellainen keissi, joka tarvitsee vähän enemmän tukea. Uskalla silti sanoa, miltä tuntuu ja mitä ajattelet. Itsehän olen alan ihminen ja en tietääkseni kärsinyt synnytyspelosta mennessäni ekaa puskemaan. Silti eka asia, mitä sanoin kätilölle päästessäni saliin oli: ”en selviä tästä”. Pelotti kauheasti. Se on ihan fine. Kaikki menee hyvin! (meni muuten mullakin)

  41. Ilsaaa kirjoitti: Vastaa

    Pelkopoli on (onneksi) vain yksi mahdollisista tavoista käsitellä synnytyspelkoa. Jos siis pelkopoli ei jeesannut (kuten ehkä rivien välistä sieltä täältä olin lukevinani), on onneksi vaikka mitä muitakin konsteja. Pelkoon ja pelkopolipettymykseen ei tarvitse tyytyä, oli siis oma viestini. Mutta kuten sanottu, jokainen taaplaa tyylillään. Synnytyspelko tai -pelottomuus ei tee hyvää tai huonoa synnyttäjää, jokainen valmistautukoot synnytykseen ja kohdatkoon synnytyksen kuten parhaaksi näkee. Tarkoitukseni oli rohkaista hakemaan lisää apua, kun pelkopolikäynti tuntui vain lietsovan lisää pelonaiheita.

  42. Janisah kirjoitti: Vastaa

    Hei kuule! Mulla oli täysin samanlainen kokemus kun kävin pelkopolilla täällä Helsingissä ja poistuin tapaamisesta aivan kauhuissani sekä itkien ja ilmoitin mm. miehelleni ja sukulaisille etten synnytä ollenkaan!
    Läheiseni sai minut taivuteltua soittamaan takaisin polille uuteen tapaamiseen ja kun soitin, kerroin suoraan, että tapaamani kätilö ja minä ”emme oikein tulleet juttuun” ja tarvitsisin uuden tapaamisen eri kätilön kanssa. Olihan ne ensin puhelimessakin vähän ihmeissään, mutta sain uuden ajan ja eri kätilön ja se kätilö oli AIVAN IHANA ja asiantunteva ja sai oloni niin luottavaiseksi ja rauhalliseksi, että olin valmis synnyttämään vaikka siihen paikkaan lattialle. 🙂
    Että soittoa nyt perään vaan ja kerrot rehellisesti minkälainen olo sulle jäi. 🙂
    Tsemppiä!!!

  43. Vierailija kirjoitti: Vastaa

    Anteeksi, ei saisi kysyä kun en ole blogiasi ennen tätä tekstiä lukenut, mutta pelkäätkö siinä mitä ei mainita enemmän omasta vai vauvan puolesta? Nyt pitäisi varmaan tonkia täältä blogista jostain esikoisesi synnytyskertomus niin tajuaisi mistä nuo pelot juontaa….

    Semmoisia tuli kuitenkin mieleen tätä bloggausta kommentteineen lukiessa, että melkoisen erilaisia tuntuu aina olevan eri sairaaloiden tavat ottaa potilas vastaan. Siinä missä pk-seudulla pitää aina soittaa ensin, Tyksistä sanotaan että turha sinne on soitella kun eivät kohdunsuun tilannetta näe puhelimessa eli aina vaan käymään kun siltä tuntuu. Iselläni kaikki kolme synnytystä ovat olleet hyvin erilaisia: tultiin sairaalaan > käyrille > sisätutkimus > oho, ootkin 9cm auki ja eikun ponnistamaan. Ponnistusta 20 min, sit vauvan sydänkäyrässä havaittiin häikkää ja tyyppi kiskaistiin ulos salamana. Nopeus oli valttia vauvalle eikä hänellä ollut pienintäkään hätää, äiti paranteli itseään tovin pidempään… Tokasta käskivät tulla ajoissa, meni sit ihan eri tavalla ja ehditiin notkua sairaalassa nelisen tuntia. Ponnistusvaihe 2 min. Kolmannesta yritettiin mennä taas suht ajoissa. Olivat kiireisiä ja jättivät yöllä aulaan odottelemaan käyrille pääsyä. Siihen hän sitten syntyi, kätilö kerkesi sentään ottamaan koppia. Ponnistusvaihetta ei kukaan kellottanut kun ei kukaan antanut edes lupaa ponnistaa. Ekasta mulla jäi pelko, miten selviän vauvan ja parivuotiaan kanssa, jos olen tokan jälkeen yhtä palasina. Kätilö oli oikeassa sanoessaan, että kudokset muistavat jo miten venytään ja kokemus on hyvä. Kolmanteen en henkisesti ehtinyt mukaan kun hän olikin jo sylissä. Synnyttäisinkö vielä? Koska vaan!

    Tsemppiä koitokseen! Tulevaa ei voi ennakoida mutta ota se vastaan avoimin mielin!

  44. Ilsaaa kirjoitti: Vastaa

    Niin ja pahoittelut, jos ensimmäisestä viestistäni sai sellaisen kuvan, että et olisi pyrkinyt pelkoasi kohtaamaan. Se ei ollut tarkoitukseni. Pointtini oli, että onneksi ”virallisen” instanssin lisäksi muitakin vaihtoehtoja on, ja että peli ei sen suhteen suinkaan ole menetetty.

  45. EMerituuli kirjoitti: Vastaa

    Hahaa, eiku huumorilla mennään 😀 Varmasti kaikki menee meillä kummallakin ihan superhyvin ja turhaan ollaan hermoiltu! Hurjan paljon tsemppiä sulle myös <3 

  46. Lepa kirjoitti: Vastaa

    Tsemppiä ihan hirveesti!!

  47. nebuska kirjoitti: Vastaa

    Mikä siinä on että imukuppia pelätään niin paljon? Itelle se oli ainaki ihan taivaanlahja synnytyksessä, en ois sen 1,5h ponnistuksen jälkeen kestäny enää hetkeäkään. Mutta toivottavasti sulla synnytys sujuu hyvin, ja toivottavasti pääsisit puhumaan peloista jonkun osaavan ammattilaisen kanssa.

  48. E neuvolalta kirjoitti: Vastaa

    Johan on ollut kurja kokemus ja ihmeellisiä neuvoja kätilöllä :/ Kannatan nimimerkki Janisahin ehdotusta, että yrittäisit käydä siellä vielä uudestaan jonkun toisen luona, vaikka kynnys onkin varmaan korkea…

  49. Silkkitassu kirjoitti: Vastaa

    Meillä MLL järjesti raskaana oleville keskusteluiltoja (Vauvahautomo), joissa puhuttiin paljon synnytyksestä ja kivunlievityksistä. Siellä oli synnytystukihenkilö sekä pitkän linjan kätilö juttelemassa meidän kanssa. Annettiin vinkkejä ja keskusteltiin peloista. 
    Oisko siellä teidän suunnalla mitään tälläsiä? 

     

  50. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Niin menee, molemmilla hienosti! 🙂 Kiitos kannustuksesta!

  51. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kiitos tästä! Kyllä kiinnostaa, menen heti katsomaan!

  52. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kiitos! <3

  53. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kiitos näistä vinkeistä, pitää oikeasti vielä vähän selvittää hyviä vaihtoehtoja, että saan öisin nukutta.

    🙂

  54. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Mun kammo ei ehkä liity siihen, etteikö se jollain viimein onnistuisi …eh heh he..

    Mutta kiitos kannustuksesta! <3 Paljon!!

  55. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Joo, empaattinen tuokin oli, mutta jotenkin jäi fiilis, ettei ehkä ihan ole tuohon pelkopoleiluun perehtynyt, koska jatkuvat nii-in, en muutes tiiä..-kommentit teki mulle tosi rauhattoman olon. Neuvolassa juuri oli puhetta, että menet sinne käymään läpi asioita, ettei ole sellaisia vääriä luuloja joistain asioista, jotka on toisin..ja nyt taas vähän tipuin omien arvailujeni varaan.

    Mutta, toivotaan, toivotaan, toivotaan..

    Kiitos kommentistasi ja tsempeistä!

  56. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    hei, ihan oikeasti mukava kuulla näitä imukuppipositiivisia kommentteja täällä, ihan oikeesti! Miksen kuullut näitä siellä!? Se nyt ainakin on ollu sellane väärillä mielikuvillani suurennettu mörkö!

    Kiitos kommentistasi ja ihana kuulla, että oot lueskellu juttujani! 🙂 Jee!

  57. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Lohduttaa, oikeesti! 🙂 kiitos, kun kerroit!

    Ja muutenkin tsempeistä, niitä tarvitaan!

  58. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kiitos tästä! Mun pitää ehkä vielä miettiä ja jutella tästä, kun meen kohta taas neuvolaan : /

  59. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    No en täällä tai muutenkaan yleisesti ole halunnut eritellä kaikkia pelkoja tässä asiassa, vaikka synnytyspelon kanssa kamppailusta olenkin kirjoitellut. Huoh.

    Joo ja nuo vastaanottotavat tuntuvat olevan ihan erilaisia ja ihan varmasti johtuvat vain siitä, ettei vapaita saleja vaan meinaa olla, niin joudutaan ihmisiä käännyttelemään tai priorisoimaan, kuka sitten onkaan kiireisin, vaikka olisi jo jonoa..

    Ja aivan PASKAA, että synnytyssaleja lakkautetaan koko ajan lisää. Se ei varmasti helpota tuota ruuhkaa ja onnekas oon, kun asun kaupungissa, jossa on synnytysosasto.

    Kiitos tsempeistä! 🙂 Tulee tarpeeseen!

  60. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Ehkä juurikin ne väärät mielikuvat asiasta..

    Ja kiitos toivotuksista 🙂

  61. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    JOo, ehkä mun täytyy vielä kysyä uutta aikaa, koska nyt tuntuu, että tilanne vaan paheni 🙁

  62. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kiitos tiedosta, täytyy tsekata tämäkin vaihtoehto! 

  63. Mia K. kirjoitti: Vastaa

    Olet todella oikeassa!! Olen kuullut tuota myös.. :/ Siihen olisi tultava muutos! Joku, joka uskaltaisi sanoa asiat kuten no todellisuudessa ovat. Sinunlaisia tarvittaisiin :)) ja onneksi sellaisiakin siis on ♡

     

  64. Marsikka kirjoitti: Vastaa

    En oo ihan kaikkia aiheeseen liittyviä postauksia saati kommentteja lukenut, mutta ootko miettinyt doulaa..? Itsellä ei kokemusta mutta oon kuullut tosi paljon hyvää heistä monelta kantilta. Joku hyvä doula jonka kanssa natsais mainiosti yhteen varmaan saisi valettua uskoa ja mahdollisesti lievennettyä pelkoakin. Jos joskus vielä synnytän, harkitsen doulaa kyllä ehdottomasti.

    Pelkoon ei auta mutta suosittelen kyllä TENS-laitetta.

    Oma synnytys meni silleen että en ollut edes ajatellut että vauva voisi syntyä imukupin turvin… Niin siinä kuitenkin sitten kävi ja varmasti oli siinä kohtaa tarpeen, kun vauvan pää oli väärässä tarjonnassa. Ei jäänyt kammoa, kiitollinen olen että sellainen kapistus on olemassa!

  65. Toveri kirjoitti: Vastaa

    Mä pelkäsin kipua ja sitä, että saan jonkun ihan törpön kätilön. En varmaan tossa mittakaavassa mutta kuitenkin. Ajattelin, että se on vaan n. vuorokausi mun elämästäni. Että kyllä mä kestän sen vaikka se olisi kuinka hirveää. Yksi päivä kun vuodessa on 365. Säkin kestät ja sit se on ohi. Ja se imukuppi ei ollut yhtään paha.

  66. minttumari kirjoitti: Vastaa

    Hm. Toi videolla tapahtunut hommeli oli kyllä aika paljon nopeempi kirpaisu kuin synnytys.

  67. MMMMMMM kirjoitti: Vastaa

    Lisää positiivisia imukuppitarinoita löytyy meiltä. 🙂 Imukupilla autettiin esikoinen maailmaan, se oli pitkän ponnistusvaiheen jälkeinen helpotus ja kumpikin olimme kunnossa eli vauvan pää ok, mulla ei repeämiä. Ajattelin, että meille osui taitava lääkäri, joka osasi hommansa, mutta kai siinä kaikki vaan meni nappiin.
    Tsemppiä!!

  68. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kiitos! Arvostan tätä!

  69. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kiitos kommentista ja vinkeistäsi!

    Oon miettinyt, mutta doula ei tunnu yhtään mulle sopivalta vaihtoehdolta tai ylipäänsä kukaan ”ylimääräinen”..

    Ja TENS-laitetta kokeilin viimeksi, mutta synnytys eteni niin nopeasti, että laite ei pystynyt ”enää” torppaamaan kipuja…

  70. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Toivotaan, toivotaan..

  71. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Hahahaah! Mulla tosin on vähän haikammokin, että sinäänsä..

  72. Marsikka kirjoitti: Vastaa

    Sen TENSinhän voi laittaa jo tosi alkuvaiheessa, heti kun supistukset alkaa. Tietty jos on hyvin nopee synnytys niin sitten ei varmaan tosiaan vaan ehi laite mukaan… Toista oli ittellä kun tiistai-iltana laitoin jo laitteen hurisemaan ja sitten vasta torstaina aamuyöllä pikkutyyppi syntyi.

    Tsempit!

  73. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Moi, taas! Palasin vielä tänne kommentoimaan, että eilen selvisi, että se ns. oikea pelkopolia pitävä tyyppi (, josta olen vuolaita kehuja saanut ja kuullut mm. hengitysharjoituksista ym konkreettisista keinoista jne jne) on tosiaankin ollut pois ja häntä on tuurattu…

  74. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Joo, juuri näin tein, mutta homma eteni vähän liian nopeasti..

    Mutta oon kuullu siitä tosi paljon hyvää ja siitä on varmasti ollut paljon apua, jos on ollut menossa tuollainen päivien piina! Hienoa, että auttoi sulla 🙂

  75. Vierailija kirjoitti: Vastaa

    Mullakin lapsi autettiin imukupilla ulos, ponnistusvaihe kesti sen ansiosta vain 10 minuuttia eikä ollu paha! En olisi ees tajunnut, että siinä jotain imukuppia käytettiin, ellei olisi kerrottu! Ja lapsen pääkin oli ihan normaalin muotoinen sen jälkeen. 😀

    Tsemppiä ja rohkeutta synnytykseen! Itsekin pelkäsin etukäteen ihan järjettömästi kaikkea mahdollista, mutta onneksi siitä selvisi ja vieläpä hyvin kokemuksin.

    <3

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.