Uudesta ikkunaverhosta päätellen päivänsäde ja menninkäinen ovat käyneet makkarissamme tiukan kamppailun aamuyöllä. Ikkunasta pilkistänyt säde on herättänyt uniltaan menninkäisen, joka on kekseliäästi kamppaillut vastaan riisumalla rikkinäisen(!!) paidan päältään (!!?) virittääkseen raidallisen riekaleen pimennysverhoksi (!?).
Hahmotushäiriöinenkin toki huomaa raitapaidan olevan pinta-alaltaan ikkunaa huomattavasti pienempi, mutta yrittänyttä ei laiteta. Verhon viritysoperaatiossa on näemmä ihan erikseen vaivauduttu irroittamaan koko ikkuna karmeineen, jotta paita on onnistuneesti saatu asennettua lasien väliin. Näköjään ei ikkunanirroittamisvaiheessakaan ole käynyt mielessä ottaa (iiihan lähellä sijaitsevasta, kankaita täynnä olevasta) liinavaatekaapista isoa kangaspalaa, tyynyliinaa, pyyhettä tai ihan vaikka VERHOA avuksi operaatio pimennysverhossa.
Ehkä kyseessä onkin tietoinen valinta, uusi sisustustrendi. Marimekkokin on varmaan ihan kärppänä taas mukana uusissa virtauksissa ja syksyllä lanseerataan uusi valoverhopaita Tirkistys.
Onneksi olen ollut täydessä unessa matsin aikana, sillä olisi ollut vähintäänkin haastavaa olla puuttumatta menninkäisen pelitaktiikkaan.
Päivänsäde 6 – Menninkäinen 2
Aurinkoista alkanutta viikkoa kaikille!
No en kestä!
HAhaahahahahah! Emmääkään! 😀 😀 jotenkin tämä ilahduttaa mua tosi paljon!
Tirsk!
Tuli tuosta mieleen toissayö, joka ei mitenkään liity tähän kuin aasinsillalla yölliset puuhat, mut Asikaisessahan on käsittääkseni totuttu pieniin epäloogisuuksiin.
Mutta asiaan. Mun mies oli herännyt keskellä yötä siihen, kun mä olin tyynesti asetellu villasukkiani sen päähän. Toinen oli jo siististi pään päällä, ja toista olin kuulemma just taputellu paikoilleen. Sit olin jatkanu unia, kun mies oli miettinyt, et mitä helvettiä ja viskannut sukat lattialle 😀 Mä taas aamulla muistan ihmetelleeni, et oonpa mä viskannu villasukkani kauas (mulla on siis tapani ottaa niitä pois keskellä yötä ja joko pudottaa lattialle tai viikata viereeni unissani. Tää oli eka kerta, kun viikkasin niitä miehen päähän…)
Ihan mahtavaa! Sulla oli vissiin joku tärkee homma siinä meneillään 😀
Ja kyllä tämä liittyy asiaan ihan olennaisesti, että sitä ei kannata yhtään miettiä!
Velipoika käveli aikonaan unissaan kirjotuspöyän laatikkoon kusasemaan.
AAAAAARGGHH NOUUUUUU! 😀 Tässä olisi aineksia uudelle kusi-gatelle!
Upea verho :D:D:D
Aiheesta poiketen, onnistuin bongaamaan Hipin ja pojat tässä yksi päivä kun huristelin autolla Nekalan läpi! Tuli ihan hassu tunne kun tajusin yhtäkkiä että hei, mähän tiedän ketä nuo tuolla oli 😀
Haha! Näköhavainto!:)
Mahtavaa luovuutta! 😀
Joo, kyllä tätä täytyy myös ihailla!