Koska Pikkuveljen nimijuhlat lähestyvät, Hippi sanoi hoitavansa sen nimihomman. Kämistyäni käsialan epäselvyydestä Hipin täyttäessä maistraatin lomaketta, tuli puheeksi mahdollisuus ihan kokonaan olla puuttumatta asiaan (point taken!), jonka jälkeen Hippi häippäsi paperi mukanaan. Mie hoian!
Hetken päästä pitkätukka palasi takaisin – No myö käytii jo keskustassa, mut mie huomasin, et siun allekirjotus unohtu tästä paperista. Allekirjoitin paperin ja katsoin ikkunasta, kun parivaljakko kiirehti uudestaan hoitamaan hommaa. Elä sie ny puutu tähä.
Hetken päästä Hippi säntäsi ovesta uudestaan. – No nyt mie unohin miun henkkarit. Jos siellä tarviiki henkkareita.
Pengottuaan kaikkien takkien taskut ja juoksenneltuaan portaat ylös ja alas noin kahdeksantoista kertaa, Hippi totesi ajokorttinsa olevan Lahdessa (jonne unohti takkinsa ja lompakkonsa yli viikko sitten) ja, ettei löydä passiaan (-> joka ei kuulemma ole hukassa, koska mikään ei koskaan ole hukassa.)
– No mie kokkeilen, jos se onnistuis ilma henkkareita. Kaksikko lähti lomakkeineen matkaan kolmannen kerran.
Reilun kahden tunnin päästä parivaljakko pöllähtää ovesta sisään. – No eihä myö saatu vietyy sitä nimmee.
– Mitääh? Ai ku sulla ei oo passii?
– Ei miun passi oo hukassa. On se miulla. Nyt. Taas.
– !!!??
– No ku myö oltii matkalla sinne maistraattiin, nii Tatu lähetti miulle viestin, et miun passi on löyetty Fun Parkista.
– !!!??!
– ..Ja sit myö mentii hakkee sitä passii sieltä Ideaparkin Fun Parkista ja sitte se virasto oli menny kii..
– !!!??
– …ku myö mentiiki sielä Ideaparkissa ostaa naapurin tytölle synttärilahja.
– !!!? ..no sehä meni HELVETIN HYVIN SITTE!
– Nii meni. Myö löyettiin sille tälläne jättimäine Minion-ukkeli, joka puhhuu ja nauraa. *vieressä Poika pakahtuu innosta käsissään itseään isompi Minion-pehmolelu, jonka päässä vilkkuvat sireenit ja kädessä on megafoni.*
– !!!??!
Pikkuveljellä ei vieläkään ole nimeä.
Olen luvannut olla puuttumatta asiaan.
Edelleen suuri mysteeri, miten pari päivää sitten Fun Parkiin _hukatusta_ (!!) passista on ilmoitettu (!?) Hipin ystävälle (!!), joka ei käsittääkseni liity Fun Parkiin mitenkään.
Kärsivällistä viikonloppua!
Olen luvannut olla puuttumatta asiaan.
LUE MYÖS:
Passimysteerin ratkaisu.
Taas ihan kultaa.
Onks toi pieni juustonaksupallero vasemmalla vilkkuva ja naurava Minion?
Hahaha! kyllä se on juuri sellainen, jonka veimme naapuriin (synttärisankari oli tyytyväinen:)
..ja mää oon toi yrmyäijä tuossa pätkässä!! Se on mun tunteet!!!!!!!
”Asialliset hommat hoidetaan ja muuten ollaan ku Ellun kanat”, vai miten se Peltsi eläissään sano….luota siihen vaan, kyä tää nimihomma varmaan hoituu. Mutta Jeesus mitä passi- ja muuta sohlaamista oot saanut kattoo…en oo varma että itse pysyisin ihan hiljaisesti ulkopuolisen roolissa;)
Kyllä hippi on hipille hippi. Mitä muuta tohon voi sanoa? :’D
Noh. Jos lapsi jää ilman nimeä, voitte laulaa hänelle ”pysy aina Pikkuveljenä…”
Eikä voida, koska mää haluaisin lisää aikuisia meidän taloon!!!
Joo, kyllä mää välillä retkahdan sekaantumaan toisen asioihin, kun vanne alkaa kiristään päätä ja nipotusta ei voi enää hillitä..
..pitää vaan sitten muistaa ne omat hajamielisyydet ja muut huomautettavat tavat, joista hippi ei mulle ikinä käy aukomaan.
😀 erittäin hyvin sanottu siellä perällä!
Et usko, miten tämä sun blogi piristää mun arkea. Välillä nauraa räkätän kahvit näytölle ja välillä liikutun vuolaasti kyyneliin, kun osaat niin kauniisti kirjoittaa.
Kaikkea hyvää! Eikä sun tarvi siihen puuttuu, kyllä sille pienelle nimen saatte varmasti. Te ootte mahtava perhe ja rapatessa roiskuu.
😀 Mahtavaa! Voin niin kuvitella, että jos joskus meille lapsia siunaantuu, niin meininki on tasan samanlaista, vaikka mies ei kovin hippi noin muuten olekaan. Miten voi yksinkertaiset ja tärkeätkin asiat olla välillä niin vaikeita – ja miten vaikeaa on olla puuttumatta toisen tekemisiin!
Niin mäkin haluaisin, terv. kolmen ”pojan” yksinhuoltaja.
Te ootte ihan parhaita.
Ihana kuulla! Kiitos kommentistasi, se kyllä piristää mun mieltä 😀
Ja juu, kyllä luotan, että nimi tulee hoidettua. Mikäköhän nimi pienelle lopulta tuleekaan… 😀
Hahaha! No, muille on sitten muut asiat vaikeita, vaikka noista paperihommista ja passeista yleensä selviän! 🙂
Ja joo, on vaikeaa olla puuttumatta ja napisematta! HAASTE!
Hahahahaha! ;D
Rento meininki. 🙂 Aika zen pystyt olemaan, mä en pystyis. Ihailtavaa.
..ei tässä mainittu, että pystyisin olemaan kovin zen 😀 Kyllä vanne vähän kiristää, mutta olen luvannut olla puuttumatta..
Mää voisin tän blogin perusteella kyllä melkein muuttaa teille jos niinkun aikuisia haluat lisää!
Joo aika hiljaseks vetää noi sekoilut. 🙂 siis hauskahan näitä on lukee ja ihanaa miten sä näät nämä myös huumorin kannalta! Mut ite voisin kuvitella olevani ihan hajalla jos miehen menot ja liikkeet ois noin arvaamattomia ja täynnä käsittämättömiä sattumia.
Hyvä juttu, että passi löytyi, vaikkei kadoksis ollutkaan. 🙂
Jos ikinä selviää tämä passin löytymisestä ilmoittamiskuvio, niin do tell! Itse veikkaan, et Hipillä ja sen kaverilla on sama nimi (nimen perusteella numeropalvelusta selvittämisteoria), Hipin kaveri on töissä löytötavarapalvelussa (passi toimitettu sinne -teoria) tai sitten sinulta on pimitetty olennaisia osia tarinasta (salaliittoteoria). Kadehdin lehmänhermojasi!
Hipistä on vaan pakko pitää!
(Meillä asuu myös yksi AD/HD, joka hukkaa kenkänsä, lähtee viikon työmatkalle unohtaen lompakkonsa kaikkine kortteineen kotiin, ajaa auton tankin tyhjäksi bensasta keskellä metsätietä, jää töissä katuvaloa korjatessaan jumiin hissiin katuvalotolpan korkeudelle ja hyppää sieltä lumihankeen… ja on vaan valtavan valloittava. Uskaltaisin sanoa, että I FEEL YOU!)
Nyt on pakko kysyä, että joko pikkuveli on saanut (virallisen) nimen? Ja kuinka monta kertaa asiaa on mahdollisesti lähdetty toimittamaan? Ja muistettiinko se nimi toimittaa oikein 🙂
Eli jatkokertomusta odotetaan!
Voi kuule Asikaine kun nämä on justiinsa niitä semmosia jutskia joita mietitään ENNEN kuin mennään levittelemään jalkoja tuommosille hippilöille, niih!
KUOLEN näihin teidän juttuihin! 😀
Olen ohjeistanut itseäni, ettei Asikaista saa lukea nukuttaessani iltaisin teidän pienempää Poikaa pari viikkoa nuorempaa vauvaani, koska totaalirepeämisen ja sitä kautta juuri mahdollisesti nukahtaneen babybyn heräämisen vaara on liian suuri.
(Mutta miten sulla kestää hermo ton Hipin kanssa? Vai onko se niinku elämäntapakysymys? Vähän niinkuin että jotkut käyttää kestovaippoja, toiset syö eineksiä ja kolmannet elää Hippien kanssa? ;D)
Haha! Yleensä tälläisiä neuvoja jaetaan ennen eikä JÄLKEEN!!!
;D
Haha. Eipä nämä nyt yhdeksän vuoden jälkeen enää kovin arvaamatta tule 😉
No niinpä! Ihanaa, kun ihmiset on niin huippuja että ne palauttelee hukkuneita asioita 🙂
MYSTEERI RATKAISTU!!
http://www.lily.fi/blogit/asikaine/passimysteerin-ratkaisu
Mutta hyviä teorioita! 🙂
Kuulostaa todella tutulta…:D tosin mää oon meillä hoitanut tuon bensan loppumisen…Kyydissä oli ihmiset, jotka oli menossa SUORAAN lähetykseen. Tehtäväni oli kuskata heidän sinne. Oli pomolle selittämistä satasen taksikuitissa..You had one job…
On saanut!! 🙂 jee!!
http://www.lily.fi/blogit/asikaine/passimysteerin-ratkaisu
Hahaaha! Koska sää sitten luet näitä ja missä? Vaimennetussa erillishuoneessa? 😉
Aina ei hermo kestä, mutta ei se mitään:
http://www.lily.fi/blogit/asikaine/passimysteerin-ratkaisu
Soon myöhästä ny!
Päivän naurut. Kiitos. Sulla on kirjoittamisen lahja!