Ta-daa! Suuri ihme on tapahtunut. Appiukko asensi keskeneräisen sekopäähuoneemme oviaukkoon LISTAT!! Repsottava oviaukko olikin häirinnyt vasta kuuden vuoden ajan, eikä valitustani paskasta fengshuista oltu otettu vakavasti ja nytkin Hippi kehtasi tulla keskeyttämään isänsä nohevat asennuspuuhat selittämällä, ettei listoja ehkä kannattaisi asentaa ennen kuin huone tapetoidaan. Että turhaa hommaa tässä välissä. Mitä helvettiä!?!
Eli tällä tahdilla huone tapetoidaan joskus saakelin kahdeksan vuoden kuluttua ylioppilasjuhlia edeltävänä yönä tapellen ja Pirkka-olutta ryystäen!! Ne kolme listaa voi sitten silloin ottaa hetkeksi pois ja naulata aamulla takaisin!! Että nyt ne listat vittu seinään ja äkkiä ja painu sinä turhahomma helvettiin siitä sönköttämästä!!
Hyvän fengshuin lisäksi meillä on aina hirveen hyvä tunnelma ja kommunikaatio.
Ja ammattimaisten viestintätaitojeni ansiosta meillä on nyt vihdoin särmät listat ruokailuhuoneen oviaukossa. JES! Vähän vinksahtaneeseen aukkoon piti kaiken lisäksi veistellä listat ihan alusta asti, sillä muuttaessamme vaaleanpunaiseen remonttihelvettiin puutalounelmaamme keittiön ja ruokailuhuoneen välinen kulku oli itseasiassa kaareva pitseeriaunelma, jonka Hippi suoristi aikalailla ensitöikseen.
Pakko tähän väliin hetkeksi kyyristyä miettimään aikaa, jolloin asioita tehtiin _ensitöikseen_. Toimeen tartuttiin. Seiniä purettiin ja rakennettiin. Kaaria suoristettiin, eikä selitetty jostain kahden viikon takaisesta oksennustaudista, jonka takia ei voi siirtää lumikolaa kellariin tai väsymyksestä, joka varmasti helpottaa menemällä naapurin muijien kanssa puskaan viinille. Milloin keskeneräisyydestä tuli pysyvä tila, ikea-kasseista vakiintuneita säilytysratkaisuja ja elämästä repsottavaa siirtelyä ja selittelyä? Ettei muka saa hedelmiäkään laitettua pöydälle kulhoon vaan banaaneja siirrellään jossain paskapussissa pitkin pöytiä! Koska ei ehdi, eikä jaksa.
Pakko hetkeksi kyyristyä miettimään aikaa, jolloin pääsin joskus asiaan kirjoittaessani.
Ai niin ei sellaista ole koskaan ollutkaan.
Mutta listat on! Ha!
Uusien listojen ansiosta voin melkein leikkiä ruokailuhuoneen olevan oikea huone.
Vaikka sisimmässään muodonmuutoshuone on edelleen kaikkien välimalliratkaisujen ja paikkaansa etsivien huonekalujen vinksahtanut levähdyspaikka, joka TÄSSÄ JAHKA JOSKUS rempataan.
Ja nyt ryhdikkäiden listojen takia silmä ei enää tartu repsottavaan oviaukkoon, vaan kaikkeen muuhun suhruun. Kuten männynväriseen seinälistaan (MIKSI?), silmän korkeudelle asetettuun termostaattiin (MIKSI?), sinne tänne läimäistyihin tauluihin ja tummaan vaginatapettiin ja kummalliseen tummaan kaappiin, jonka kadonnut hyllylevy löytyi kellarista täyteen naulattuna(MIKSI?) ja josta en oikein pidä, mutta jota kuitenkin rakastan, koska se on harvoja asioita isäni vanhasta kotitalosta. Ehkä hion ja maalaan kaapin..Yeah right, vähän niinkuin ”maalasin” ja ”kunnostin” jossain mielenhäiriössä ostamani aivan ränsistyneen puutarhakeinunkin, jonka pakotin Hipin hakemaan jostain helvetin kuusesta ja joka on, jos mahdollista, vieläkin ränsistyneempänä puutarhamme nurkassa, eikä siihen voi istua, koska se rämähtää ja on oikeastaan hengenvaarallinen.
Nyt haluaisin tosiaan vaihtaa vihdoin tapetit ja suunnitella makkarina, keittiönä, ruokasalina ja olkkarina toimineesta huoneesta kivan ruokailuhuoneen, jossa olisi harmoninen tunnelma. Ehkä jopa pieni siro sohva nurkassa lelukaapin tilalla ja keittiöstä juuri vapautuneet Golden Bellit hienosti Aallon ruokapöydän yläpuolella.
Jossain vaiheessa mietin huoneen valkoiseksi maalaamista, mutta nyt olen ehkä varovasti taipumassa seinien värissä ihan hailakan vaaleanpunaiseen, jota ihme kyllä Hippikin oli miettinyt hyväksi värivaihtoehdoksi. Pohjoinen huone on vähän hämärä ja tummahko tapetti pimentää sitä entisestään ja imee myös huoneen kauniilta savunharmaalta takalta kaiken huomion.
Rakastan Popedan Tampereelle roudaamaa maalausta niin paljon, että ajattelin antaa teoksen sanella sisustuksen ympärilleen. Vaaleat seinät, kultaiset lamput, Aallon pöytä, tauluja. Toisen puolen seinälle olen kaavaillut vanhoihin siroihin kehyksiin laitettuja valokuvia, olen vuosia kerännyt kirppiksiltä tietynlaisia kehyksiä haaveilemaani valokuvaseinää varten. Ja ehkä esimerkiksi petroolin sävyinen pieni samettisohva muistuttamaan huoneen alkuperäisestä sävystä.
Koska vaikka tämänhetkinen tapetti ei oma lempparini olekaan, muistuttaa se niiden seinien sisällä vietetyistä hauskoista illallisista sekä tunteikkaasta syksystä, jolloin muutimme Nekalaan ja nukuimme kaikki kolme hämärässä huoneessa kapeassa sängyssä. Oviaukot oli peitetty vanhoilla pussilakanoilla, vauva nukkui rinnallani ja kuuntelin vuorotellen Neil Youngia ja Pistepirkkoja ja katsoin, kun sade löi ikkunaa ja tunsin syvää surua ja toivoa ja onnea ja valoa tunnelin päässä. Kaikki oli alussa.
Oi, nuo ihanat pussilakana-pitserianoviajat vaginatapettien alla! Kyllä niitä haluan muistella uudessakin huoneessa. Jonka sitten ehkä kuuden vuoden kuluttua tapellen tapetoimme samalla, kun siirtelemme pitkin pöytiä lojuvia hedelmäpusseja, joita ei kerkeä millään laittamaan kulhoon, koska jollain oli joskus kolme viikkoa sitten oksennustauti.
Jeps. Tälläinen Nyssi tapetoidaan ja remontoidaan ja kehystetään jee! -dominoefekti ovilistoista. EI OLISI PITÄNYT LAITTAA NIITÄ LISTOJA, koska kaikki tämä shitti pääsi nyt yhtäkkiä valloilleen.
Ihanaa lauantaita kaikille! Ja appiukolle tuhat kiitosta, taas!
PS. Haluaako joku hakea täysin ränsistyneen rautaisen vanhan puutarhakeinun? Kunnostamalla siitä saa tosi kivan! EN AIJO IKINÄ KUNNOSTAA SITÄ KEINUA! EN HIEKKAPUHALLA, ENKÄ MAALAA SITÄ KOSKAAN!!!!!
Ennen-kuvia ruokailuhuoneesta:
Muodonmuutoshuoneen uusin olomuoto
Lue myös:
Innostuin! Vaaleanpunainen huone on aivan ihana!! Näen sen jo valmiina kuvailusi perusteella, haalea vaaleanpunainen sopii sitä paitsi täydellisesti tuohon lattian sävyyn (hei säästöä jos ei tarvi maalata lattiaa :))
Mites olis sellainen siro pinnasohva, jonka voisi tarvittaessa ottaa ruokailijoiden käyttöön istuimeksi, eikä tarttis stressata verhoilun tahroja?
Ja valokuvaseinälle joku kullanvärinen seinävalaisin antamaan kuville kohdevaloa?
Ah ideointi on ihanaa!!
Joo, hei kiitos näistä ideoista, ihanaa!! Nyt innostuin kultaisista seinälampuista, muutenkin pitäisi ottaa seinävalaisimia vähän haltuun. Niitä löytyy niin kauniita vanhoja.
Siro pinnasohva on hyvä idea myös, mutta vähän mietin, kun huone on oikeasti tosi iso (se ei ehkä kuvassa näytä, mutta on) ja joskus kun siellä on ollut vaan pöytä ja tuoleja, niin akustiikka menee vähän kolkoksi. Vaikka seinät on halteksia, eikä suuremmin kaiu, niin silti kaipaisin sinne jotain pehmeää elementtiä ja ehkä myös itselleni pientä kahvi-lukunurkkaa, olkkari kun on usein sählykenttä ja painiareena jne..
Mutta itseasiassa oon haaveillu kahden istustuttavasta pinnasohvasta meidän keittiön kukkaseinälle, siinä olisi kiva hörppiä kahvia. Mutta kun keittiön pöydän muotokieleen (punainen pyöreä lasikuitupöytä) ei ehkä se sovi…ja punaisesta pöydästä ei voi luopua, se on ollu mulla 18-vuotiaasta asti ja jokaisessa meidän kodissa…
mutta on näitä kiva miettiä. Ehkä pieni samettisohva ja siihen kaveriksi pieni pinnasohva…hmm..hm. Ja sitten haluaisin jaarittaa siitä, että meneekö liian matalaksi, jos kaikki kalusteet (sohva ja ruokapyötä) on matalia, että pitäisikö joku kaunis vitriini olla jossain, joko seinällä tai sellainen korkea…
Niin, ja nuo lattiat on ihanat, ja onneksi katto myös ja ikkunakin on kunnostettu 🙂 Eli ihan kaikkea ei tarvisi tehdä!
Joo akustiikka on tärkeää!
Vielä sellainen tuli mieleen, että voitte ehkä säästää palan muistorikasta vaginatapettia johonkin kohtaan (esim. oven päälle) ja iskeä siihen ympärille kultaiset krumeluurikehykset. Jäisi kiva muisto 😀
Upee olis lasiovinen vitriini ”sunnuntaiastiastolle” (kai sulla on se, ja jos EI, niin kyseinen vitriini antaa pakottavan syyn hankkia lisää astioita :)). Tohon teidän tummaan hyllykköön on itse asiassa alun perin luultavasti kuuluneet limittäin aukenevat liukulasiovet, mitä vastaavia mööpeleitä olen nähnyt.
Ärsyttää toistaa itseään, mutta pakko: tää on paras blogi, mä rakastan sun tyyliä kirjottaa ja ihanaa, miten ahkerasti oot postaillu viime aikoina.
Hei ihanaa!! Kiitos palautteesta, tuli tästä tosi hyvä mieli 🙂
Hyvää vappua <3
Siis niin totta! Vanhassa talossa ollaan tosi tomerasti remontoitu ihan kaikki aikoinaan talotekniikkaa, salaojia ja seinien jatkamista kellarissa alaspäin ym ja nyt ei saa saakeli mitään pikkuhommaakaan tehtyä: joka paikka on täynnä nyssäkkää, pussukkaa, kasaa, pinoo, lasten pieniä vaatteita, miljoonan eri harrastuksen (pieniks jääneet) monot, sisäpelikengät, luistimet, varusteet, piirustukset, askartelut, lasten vanhat koulukirjat kaikki ihme sekamelskana. Ja todellakaan hedelmiä ei saa mihinkään kulhoon, sieltä niitä on kiva muovipusseista kelata keittiössä. Rima on joka asiassa niin alhaalla, että se on kiinni maassa.
Joo, I FEEL U! KIITOS TÄSTÄ!
Ja juuri tämä: kyllä täällä on ollut kaivinkonetta pihassa ja kaikki ikkunat irti ja yläkerrasta on purettu keittiö ja vähän muutakin..ja sitten vaan hedelmäpussia tai paljon muutakaan, ei pysty, ei kykene.
Tiedätkö, meillä oli talo jossa oli SALI ja siellä valoisassa korkeassa salissa tuo vagintapetti. Siellä se oli ihana ja vaalea!
Oih, kuulostaa ihanalta ja se on kyllä kaunis tapetti ja esim kesällä, kun illalla huone on valoisampi, tapettikin näyttää vaaleammalta ja sävy ei ole niin synkkä.
Tykkään tuosta tapetista muutenkin ja siksi ei ehkä ole ollutkaan niin kova kiire tuon kyseisen huoneen kanssa (esim keittiöstä lähti kellastuneet lasikuitutapetit aikas nopsaan), kun se on kiva, MUTTA haluasin huoneeseen vähän erilaisen tunnelman ja tosiaan vaalean ja valoisamman sävyn. Siksi vaginat saa jossain vaiheessa väistyä. ..