– Joo mut siis oikeesti kummää kattoin, ketä kaikkia siellä gaalassa oli, nii emmää ymmärrä miksei mua haluttu kutsua sinne!
– Niin niin…
– Ei ku oikeesti
– Joo joo niin niin!
– Se mun blogi on iha hyvä, mulla on lukijoita ja mää oon ihan kuitenkin katu-uskottava tyyppi.
– Aha hahhahhahhahhaaaa!
– Mitä!?
– ahahahhhaha
– No mitä nyt, mitääh? Oohan mää!
– Se katu-uskottavuuden raja mennee just siinä, ku alkaa vakuutella olevansa jotenki uskottava!
– Mitäh? Miten nii?
– No et sie kyllä miun mielestä oo yhtää mitenkää katu-uskottava!
– No mitä helvettiä?
– …
– Miten nii?
– No et oo!
– No miten niin en muka oo? Mää oon musa-alalla ja kaikkee, mää oon oikeesti tälläne!
– Ei vittu sie oot nolo!
– !!!?
– Etkä YHTÄÄN katu-uskottava, tajjuutsie, et se meni jo siinä ku sie ääneen väität ja luulet olevas jotenki katu-uskottava!
– ??!
– Sie vaan et oo!
– No voi ny vittu! No sulle ny ei varmaa kukaa oo uskottava.
– No esimerkiks Risto on miun mielestä katu-uskottava
– Ai kuka Risto, ai Ylihärsilä vai?
– Eiku miun Risto!
– Ai vaan siun kaverit voi olla katu-uskottavia, miten niin, miks mää en oo?
– No et sie vaan oo!
– No miten niin en oo, miksen? Perustele? Miks Risto on?
– NO se vaan on?
– Ai ku sillä ei oo rahaa?
– No NII!
– Mun mielestä mää oon ihan mun rahojenkin takia katu-uskottava
– Huora sie oot siun rahojen kansa!
– Mitäh?
– Ei kukkaa joka sannoo itteesä katu-uskottavaks vaa oo katu-uskottava!
– Mutta mun mielestä mää oon!
– Et sie oo, tää koko keskustelu siun kansa on ihan vaivaannuttava
– !?
– Tää keskustelu ajautu jo heti alusta alkaen ihan umpikujaan ku sie aloit väittämmää olevas katu-uskottava!
– Haista vittu!
En ymmärrä.
Sä oot nippanappa Tie-uskottava. ****tie-uskottava. Ehkä.
Voi helvetti!!! Tämäkin vielä. Naapurin äjjä vittuilee blogosfäärissä!