Kahvitauon jälkeen

                                                                                                 Kaupallinen yhteistyö – Paulig

Työelämässä luulin löytäneeni kahvitauon syvimmän ytimen.

Lakisääteinen hetki irroittaa tukkaan sotkeutunut headsetti telemarkkinointiyrityksen kahvihuoneessa ja nollata aivoja katselemalla fläppitaululle päivän targetiksi piirrettyä sinistä kirkkovenettä. Pahvimukillinen aikaa naureskella kollegoiden jutuille. No sitte mää sanoin, ettemmää ny vaa saa laitettua sitä toisen lehtitalon tilaajalahjaa siihe sen Avotakan tilaukseen, etten mää oo meinaa mikää joulupukki, niin se jätti sitte sen yhen Marimekon suihkupussin takia tilaamatta koko paskan! 

Rakkaimpia kahvitaukoni olivat öisin baarimikkona. Grogilasillinen kylmää kahvia ja pariksi minuutiksi pois täyden baaritiskin takaa ensimmäistä kertaa kuuteen tuntiin. Tanssilattialla Iggy Pop huutaa I see the stars come out tonight ja asiakkaat tiskillä ekkai sää nyvvaa lähe hei mihkää tauolle, mää tilasin Viiriäisen jääveden ja Etelä-Afrikan, mää oon jonottanu jo tunni. Essu päällä pihalle sivuovesta, joka vaimentaa taakseen baarihälyn. Nurkan takana toiveikkaat jonottavat. Me kylä oltiin tässä hei enne teitä! Ette te viis voi mennä siihe, vaikka teijä yks kaveri ois ollu siinä. Ei jonossa varata! Kello on kaksi. Monta tuntia takana, kolme edessä. Kahvi lasissa loppuu nopeasti, enkä tajua baarityöntekijöiden tapaa juoda kahvia lasista. En koskaan kysy asiasta, palaan tiskin taakse. Noni, nysse muija tuli takas, nymmää otan sen viiriäiläise vede vai mikä se ny oli! 

Luulin, ettei kahvitauko voisi muuttua tarpeellisemmaksi kuin öisin täydessä baarissa essu päällä. Kunnes sain vauvan. 

Vauvelit pystyvät mössäämään aivot taidokkaammin kuin viisisataapäinen juhlakansa, jonka lempijuoma on makeeta, mutta hapanta halpaa, mutta paljon viinaa. 

Yksi pikkuruinen juhlija pystyy jorailemaan ja tilailemaan maitojuomiaan siihen tahtiin, etten yövuoroista aamukahville selvittyäni ole enää ollenkaan filosofisesti kiinnostunut, kaataako joku kahvinsa mukiin, lasiin vai ämpärillä päähän. (Lukuunottamatta hissiepisodia, jolloin hetkellisesti kiinnostuin kuppiasiasta Hipin juodessa take away -kahvia äidinmaidonkorvikepurkista.)

Maitotilauksien lisäksi yksityisbilettejä sekoittaa väsyneen pään mitä kieroimmilla konsteilla. Sulattaa aivot silkkisellä ihollaan ja kikertelyllä, jonka kuultuaan imeytyy tuonpuoleiseen höttöröpöttörötööhön polla niin sekaisin, että puhe purkautuu shöpönä heliumhuttuna hiperipiperipitititi huuu!

Kuumepotilaan kanssa useamman yön valvoneena ei muista nimeään tai mistä napista kattolamppu toimisi. Mutta jos pelastavaa aamukahvia uhkaa jonkinlainen este, keksin muina Mac Gyvereina keinot saada pannullisen kahvia.

Helsingin reissullani olin onnellisen vaikuttunut Hipin siskon kahvinkeittimestä, jonka keksijänero oli itse rakentanut tyhjästä limpparipullosta ja vessapaperista. Mie rakensin tän, ku miulla ei ollu keitintä. 

Aina ei löydy tyhjää pulloa ja vessapaperia. Silloin voi turvautua muihin konsteihin, muina lattemutseina nautiskellen tilata koneen napista kuumaa ja vahvaa espressoa. Istuskella kupillinen luksusta kädessään sohvalle odottelemaan kofeiinin vaikutusta Pyllyhousuksi esittäytyvän tyypin tyhjentäessä hyllyä heittelemällä levyjä olkkarin lattialle. Hei hyvä rakas kussää löysit tän levyn. Mää en ees muistanu, et meil on Iggy Popilta tääki, kiitos…Haluuks sää kuunnella tätä? 

Usein koko perhe on vähän kahvilla. Aamukahvilla. Pullakahvilla. Torttukaffilla. Eväskahvilla. Kakkukahvilla. Päiväkahvilla. Take away -kahvilla. Lounaskahvilla. Termarikahvilla. Kaffilla. Iltakahvilla. Notskikahvilla. Kahvilla.

Kahvitauon jälkeen on mukavampaa.

Lähdetään puistoon. Pistetään pyykit. Palataan takaisin tiskin taakse. Jatketaan remonttia. Luetaan lehden toinen osa. Toipilaalle maistuu pannari. Katsotaan Muumi. Laitetaan headsetti takaisin päähän. Noustaan junaan. Lähdetään työmaalle. Mennään päikkyyn.  Jaksetaan taas. Tehdään huutajalle Viiriäläisen jäävesi. Otetaan lisää kakkua. Jatketaan matkaa. Kuunnellaan vielä yksi biisi. Santsataan. Ei jakseta vieläkään ja soitetaan naapuriin tai Mallalle. Sovitaan riita makuuhuoneen rikkinäisestä ikkunasta. Mennään sisälle repimään pilalle mennyt tapettivuota irti seinästä. Rauhoitutaan. Soitetaan takaisin. Istutaan hetki sylikkäin. Otetaan pala suklaata. Palataan sorvin ääreen. Leikitään.

Kahvitauon jälkeen on mukavampaa.

Pauligin sivuilla olleen Cupsolo-kilpailun Isyyspakkauksen onnellinen voittaja blogini lukijoista on Taijan ilmiantama Sami. Paulig ottaa yhteyttä voittajaan.

Paljon onnea!

Hyvää huomenta kaikille!