Tietoa mainostajalle ›

Ikävä nuoruuteen?

Muskarin jälkeen jäimme Pojan kanssa taas hengailemaan lukion yhteydessä olevaan kahvioon. Poika söi kipollisen kaalilaatikkoa ja tepasteli jättimäiseltä näyttävissä toppakengissään. Pysähtyi välillä tuijottamaan syömässä istuvia ihmisiä _ihan läheltä_ ja _pitkään_, jonka jälkeen pieni sirkushousu päätyi roikkumaan pikkukäsillään lukiotytön jalkaan kiinni äiiTI äiiTI! – Heii rakas, täällä mä oon. Äitis on täällä ja täällä on sulle banaania jälkkäriksi, tuu ottaan. Täällä tämä vähän homssahtanut nutturapää, jolla on puolukkasuun pussaama mekko ja jalassaan samanlaiset talvikengät kuin sulla, on äitisi. 

Nähdessään lauman nättejä ja cooleja nuoria, tuntee itsensä väistämättä keski-ikäiseksi äitihenkilöksi, joka ei aina pukeudu näin ja joskus mää kyllä meikkaankin..Nyt oli kiire lähtö, kun ei meinannut toista vihreetä hanskaa löytyä ja ne on ainoat, joissa on vetoketju sivussa. Saa peukalonkin paikoilleen. Hirveen vaikea löytää mistään sellasia.  Joo, tukka on sekasin, koska köllöteltiin aamulla vähän pidempään. Yöllä tosiaan oli episodi, kun toi yleensä herää nykyisin kolme kertaa, niin aamulla sitten nukuttiin..ai teitä kiinnostaa hirveesti? Mulla on tässä rasiassa banaania.

Viisitoistavuotiaaseen oranssiin Fjällräveniini on pakattu vaippoja, nokkamuki, muovirasia ja vaihtovaatteet, jos sattuuu käymään jotain. Muista kahvion Fjällräven Kånkeneista löytyy varmasti Ibsenin Nukkekoteja, Tuntemattomia sotilaita, huulipunia, tupakka-askeja ja muuta mielenkiintoisempaa. Villejä viikonloppusuunnitelmia, pääsykoekirjoja, vanhojen tansseja, festarirannekkeita, välivuosia, iltaduuneja, keittokomeroita, omenasiidereitä, penkkaripukuja, väärennettyjä papereita, särkyneitä sydämiä, muuttoperäkärryjä, menolippuja maailmalle, opintotukilomakkeita, suuria suunnitelmia, tulevaisuus.

Ollapa vielä lukiossa. Tiesin kaikesta kaiken tai ainakin tarvittavan. Kukaan ei voinut kyseenalaistaa suunnitelmiani, vaikkei niitä edes seuraavaa viikonloppua pidemmälle ollut? Menen opiskelemaan jotain kivaa ja luovaa, joku hyväpalkkainen ura olisi kiva (ei yhtään ristiriidassa opintoaikeiden kanssa). Lähden reilaamaan. Muutan ulkomaille, vaikka Berliiniin. Reppureissaan jonnekin lämpöiseen. Perustan kommuunin maatilalle. Menen surffipummiksi. En jämähdä mihinkään. Pysyn parhaan ystäväni kanssa läheisenä. Minusta tulee kirjailija. Tai ohjaan elokuvia. Rakastun. En mene _ikinä_ naimisiin. Minulla on iso perhe ennen kuin olen aikuinen / kolmekymmentä (ikäloppu). Roskildeen menen joka kesä. Ja kaikille muillekin festareille….

DSC_0393.JPG

Katselin huolettomien abien touhuja haikein mielin. Teki mieli mennä penkkarikokoukseen, pukeutua tarzaniksi, nousuhumalassa imitoida huonosti rehtoria, lukea historiaa ja laulaa gaudeamusta tulevaisuutta suunnitellen.

Ihan kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan. Berliinin kämpässä tuli sietämätön ikävä Suomeen jäänyttä Hippiä ja surffilaudallakin kaaduin heti. Reppureissu Intiaan on vielä tekemättä, kirja kirjoittamatta. Ura…eeh..

Pojan syötyä banaanin loput ja tuijoteltua kahvion kaikki ihmiset, lähdimme hitaasti vessojen kautta pukemaan haalaria ja hanskoja. ÄiiTI ÄiiTI ÄiiTI! Kylpy kylpy kylpy! Pullo! Leipä! Pullo! Mummo! Rullasimme vaunuilla Nekalaa kohti. Soitimme mummolle. Pysähdyimme antamaan eväiden loput sorsille. Matkalla näimme ikkunassa sen lukioaikaisen parhaan ystäväni, eli nykyisen naapurin muijan, puuhailemassa keittiössään. Teen mokkapaloja lauantaiksi! Ok, mulla on yhet liian pienet farkut, mitkä vois olla sulle hyvät, sovitatko?

Poika jäi pihaan nukkumaan. Join kahvit ja otin ruisleipää. Pyykit unohtui taas ripustaa. Hippi pääsee pian töistä ja illalla meille saapuu ystävä puolen vuoden reppureissultaan. Kertoo meille matkastaan Nepalissa ja Intiassa. Ehkä lämmitetään matkalaiselle sauna. Kylpy! Kylpy!

Nukkekodissa kaikki ok.

Neidit,
ei ne syö eikä unta saa,
mut niil on kledjut kuosissa vaik silmät seisoo vaan
Tää jengi,
ne on cool, mutta pihalla
niinkuin Elvis tai Rollarit joskus vuonna yks ja kaks
No kato musta kuullaan vielä
Mä lennän korkeella
Nimeni mä tahdon nähdä välkkyvissä valoissa

Kaikki nuoret tyypit tahtoo mennä sekaisin
Kaikki nuoret tyypit tahtoo olla jotakin
Ou-jee

Meistä
tv:ssä jauhetaan
Ne päänsä puhki kelaa saa,
tehdä analyysejä
Koskaan ei ne tajua kuitenkaan
Miks me halutaan kimaltaa
Miks ei me tyydytä
Ei mitään häpyä, ei perusarvoja
Me osataan ne jutut kyllä joista mutsit varoittaa

Kaikki nuoret tyypit tahtoo mennä sekaisin
Kaikki nuoret tyypit tahtoo olla jotakin
Kaikki nuoret tyypit tahtoo olla jotakin
Kaikki nuoret tyypit tahtoo mennä sekaisin
Kaikki nuoret tyypit tahtoo olla jotakin
Kaikki nuoret tyypit tahtoo mennä sekaisin
Kaikki nuoret tyypit tahtoo olla jotakin.
– Tehosekoitin
Share

12 kommenttia

  1. Rosanna kirjoitti: Vastaa

    Ihan loistava kirjoitus! Aika upeesti nappasit kiinni siitä tunteesta, mikä valtaa joskus nuorison keskellä. Tykkään kirjoitustyylistäsi kovasti.

  2. Sinkkone kirjoitti: Vastaa

    <3

    Veit Rosanna sanat suustani.

  3. Kahvittelija kirjoitti: Vastaa

    Ihana kirjoitus (niin kuin sun postaukset muutenkin tuppaa olemaan). Mulla tuli näissä raskaushormoneissani ihan kyyneleet silmiin 🙂

  4. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kiitos, ihana kuulla! <3 <3

    Ja mukava kuulla, että muutkin haikeilevat nuorison keskellä, en ole siis yksin asiani kanssa 🙂

  5. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Kiitos! Tulee kyllä niin hyvälle mielelle näistä kommenteista. 😀

    Hyvää vointia ja sopivan tunteikasta raskausaikaa!! <3 

  6. Vierailija kirjoitti: Vastaa

    ihana kirjoitus. Valitsisin millon vain nykyisen elämäsi oman silloisen lukioelämäni sijaan. tehdään vaikka lastenkirja yhdessä.

    t kuumeessa houraileva ja herkistelevä ug-horto

  7. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Mustakin tämä hetki on ehdottomasti paras ja myös hauskin vaihe elämässäni, mutta aina kiva miettiä menneitä ja keinua henkisellä kiikkutuolilla oi niitäkin aikoja, oi aikoja..eh eh

    Voi kuumehortoa! Paranehan siellä ja mennään taas pian yhdessä ug-bailaan. Sain jo kutsun facessa. On junkkaa ja räppii tiedossa.

    Lepoo ja lämpöö <3

  8. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Sinkkoneen! <3

  9. LauraEm. kirjoitti: Vastaa

    Nimenomaan näin! Kun eihän se niin oo, että jos muistelee kaiholla/ilolla lukioaikoja, se tarkottais sitä, että nykyinen (ja tuleva) elämä on paskaa ja haluais olla ikuisesti 17vee. Tai jos nauttii täysillä nykyajasta ja odottaa innolla tulevaa, ei tarkota sitä että ei ikinä halua edes ajatella millasta (kivaa) oli aiemmin.

    (Tosin harmillisen usein nää nuoruusoihjee-kirjotukset loppuu kuitenki sillain ”MUTTA tietysti nykyaika on parasta ja maitopuklu on vienyt sydämeni ja kukaan ei ole niin onnellinen äiti kuin minä”. Kiitos että nyt loppukliimaksin sijasta kaikki on ”vaan” ok – koska se on 🙂 )

  10. Asikaine kirjoitti: Vastaa

    Näinpä, näinpä..vanhojen muistelu on usein hauskaa, vaikkei nykyhetkessä vikaa ole ollenkaan!

    Hyvää ystävänpäivää! 🙂

  11. ------- kirjoitti: Vastaa

    Odotas vaan, kun ne omat lapset on 20+ ja itse olet 50+/- , ja silti tunnet itsesi henkisesti ihan lastesi ikäiseksi, kun he kotiin käymään tulevat. Illanistujaisissa viihdyt heidän ja heidän kavereittensa kanssa, kuuntelet samaa musiikkia ja otat samoja drinkkejä… Ja kun talo hiljenee, tulee oudon haikea olo.

    Heillä se elämä jatkuu, me palaamme taas keski-ikäiseen arkeen. No, tulee se haikea olo kyllä ihan vaan peilin ohi kävellessäkin välillä, ei sen puoleen.

    Toisaalta nyt voi taas tehdä ainakin välillä ihan mitä lystää. Ei roiku kukaan lahkeessa 🙂

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Apua! Jotenkin musta tuntuu, että tuokin aika tulee ennen kuin huomaankaan!! Aaargh!

      kuulostaa haikealta, mutta myös ihanala tuo, että voi tehdä, mitä lystää! 🙂

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.