Ihana siänipiirakka ja perus synttärisekoilua

Tänä kesänä sieniretkemme ovat harmillisesti jääneet vähän vähemmälle. Syytän ekaluokkalaisen koulun aloitusta, sillä yleensä olemme vielä elokuussa saattaneet hillua mökillä pitkin metsiä. Kesällä kävimme muutamia kertoja korien kanssa metsässä, mutta kantsusato oli harmillisesti harvaa ja kuivahkoa. BUU!

Ehkä syksyn tullen lähdemme taas pitkätukkaisen tattitunnistajan johdolla Pirkanmaan metsiin, toivotaan että saisimme edes vähän saalista! Onneksi viime vuoden jättikorillisista on vielä ollut vähän jäljellä, olen nimittäin lähiaikoina kunnostautunut sienipiirakoiden kanssa. Leivoin piirakkaa Pikkuveljen synttärijuhliin sekä myös naapurin muijien brunssille.

Tähän väliin tosin pakko antaa anopille krediittejä raivohullun ja arvaamattoman tehokkaasti juhlia organisoivan miniän käsittelystä, jota ilman synttärijuhlilla olisi piirakan sijasta syöty sienivelliä. Vastoin sekopäisiä määräilyjäni anoppi ei suostunut lisäämään taikinaan useita desilitroja vettä vaan kertoi 3/4 dl tarkoittavan kolmea neljäsosaa eikä KOLMEA TAI NELJÄÄ desiä vettä. Hetken tuijotimme taikinakulhon yli toisiamme, minä silmät viiruna kehtaako-joku-täällä-kyseenalaistaa-ohjeitani-psykokatseellani, johon anoppi vastasi hievahtamattomalla tonninsetelinaamalla:

Ärsyyntyneenä jouduin laskemaan luodin läpäisemän länkkärihattuni maahan anopin laittaessa tyytyväisenä savuavan aseen takaisin koteloonsa ja jatkaen leipomista minun kadotessa rähisemään ilmapallotoimikunnalle. Onneksi synttärisankari oli toivonut kakkuunsa punaisen, vihaisen Hulkin naamaa, sain tehtyä sen aika helposti katsomalla peilistä mallia.

Kylmästä kokkisodasta huolimatta (tai sen ansiosta) juhlien sienipiirakka onnistui täydellisesti tai ehkä sen yllä leijuvan pelon ilmapiirin pystyi maistamaan – sen verran vuolaasti juhlaväki kehui piirakkaa ja ylistys kihahti meikäläisellä tietysti ihan hattuun! Leivoin piirakkaa heti myös naapurin muijien brunssille ja tietty jaan reseptin myös täällä.

Juhlien menu oli muutenkin onnistunut: kahden sienipiirakan lisäksi juhlissamme oli tarjolla mm. sitruunainen feta-perunasalaatti ( todella kätevä juhlatarjoilu, koska salden voi häärätä jo edellisenä päivänä valmiiksi jääkaappiin ja maku vaan paranee yön yli), vihreä salaatti, Hipin savustama lohi, nakkeja, juustoja ja patonkia. Meni ihan nappiin tarjoilut tällä kertaa ja järjestelyraivosta huolimatta oli muutenkin ihanat ja sankarin näköiset pippalot lauluineen ja perinteisine ohjelmanumeroineen.

No niin ja AIHEESEEN! Se sienipiirakka, anopin pelastamana:

Pohja:

-130 g voita

-2,5 dl vehnäjauhoja

-0,5 dl kaurahiutaleita

-suolaa

-3/4 dl vettä (HUOM! Anopin edit: tämä tarkoittaa kolme neljäsosaa, ei kolme tai neljä desiä)

Täyte:

-sieniä (esimerkiksi mustatorvisieniä ja vahakkaita)

-smetanaa

-kapriksia

-punasipuli

-kevätsipuli

-suolaa, pippuria, valkopippuria, yrttejä(?)

-2 kananmunaa

-2 dl maito

-juustoa (laitoin emmentalia ja parmesania)

Valmistus:

Jos käyttää kuivatettuja sieniä, kannattaa ne laittaa veteen taikinan valmistuksen ajaksi. Nypi voi ja jauhot ja kaurahiutaleet. Sekoita joukkoon suola ja vesi. Painele taikina piirakkavuokaan siten, että se yltää vähän myös reunoille. HUOM! Esipaista 225 asteessa noin 8 minuuttia, jonka jälkeen lisätään täytteet.

Täyte: paista pilkotut sipulit ja sienet pannulla. Lisää suolaa ja pippuria ja valkopippuria ja joukkoon voi lisätä myös mieluisia yrttejä (laitoin jotain yrttiseosta). Levitä sienet pohjan päälle ja heittele sekaan kapriksia. Lätki täytteen päälle sinne tänne myös isoja lusikallisia smetanaa. Sekoita munat ja maito ja kaada seos piirakan päälle tasaiseksi. Lisää päälle raastettu juusto. Paista vielä noin puoli tuntia kunnes piirakka on kauniin värinen!

Olemme muuten jatkaneet koko kevään ja kesän kuukausittaisia naapurin muijien sunnuntaibrunssejamme. Viime kerralla katoimme vielä terasille kesäisen kattauksen ja vähän grillasimmekin samalla. Porukkaa taisi olla ennätysmäärä. Suosittelen matalan kynnyksen nyyttäri-brunssi-hengailua kaikille.

Ihanaa kesän viimeistä viikkoa!

Lue myös:

Herkullisia sienihommia

Sitruunainen feta-peruna-salaatti

Jos metsään haluat mennä nyt

Sunnuntaibrunssit

Share

4 kommenttia

  1. Sienifriikki kirjoitti: Vastaa

    Ihanaa! Kyllä todellakin odotellaan sienikelejä tänne länsirannikollekin ja sitten testiin teidän piirakka!

    Mulle muuten on käynyt tuo sama, tosin niinpäin, että oli keittiöhuki yhdellä kurssilla ja kokki kakkonen ei millään uskonut, että jos tekee 10kertaisen jauhelihakastikkeen 2hengen reseptistä, niin nesteen määrää ei kannata 10-kertaistaa. Mielipiteeni ohittamisessa vedottiin muistaakseni siihen että olen kasvissyöjä, ja niimpä kurssilla syötiin onnistunutta kasvisbolognesea (jonka itse valmistin) sekä perunoita ja jauhelihalientä ???

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Joo, tämä oli kyllä hyvää! Ihanan suolaista ja pehmeää ja toimi hyvin kuivatuilla sienillä. Toki ois ollu kiva tehdä tuoreista!

      Ja kovin kuulostaa tutulta tuo sun nestelogiikkas…ihan jopa omaltani 😀 😀 Toivottavasti oli joku kokkauskurssi kyseessä !!

  2. HeidiÄs kirjoitti: Vastaa

    Käsi pystyyn virheen merkiksi, myös mulle on käynyt noin leipoessa. Sillä kertaa kyseessä oli jauhot, oli melko napakka kakkupohja kun 3/4dl sijaan jauhoja oli se melkein 4dl. Tämä tapahtui toki ala-asteen kokkikurssilla..

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Hah hah! Kiitos tästä! Ala-asteella tai ei, tää todistaa sen, ettei se ole ollenkaan selvää, mitä se 3/4 dl tarkoittaa! Vähän kyllä ihmettelin, kun yleensä leipomuksissa on niin tarkkaa, että miten nyt yhtäkkiä ohje on tyyliin ”no laita kolme tai neljä, ihan sama…”
      😀

Vastaa käyttäjälle Sienifriikki Peruuta vastaus

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.