Tietoa mainostajalle ›
  • Asikaine
  • Murskaperunat

    Nyssi! Kuten lupasin – uusi perunaresepti! Voin pian perustaa perunablogin, onhan meikän rapeiden lohkoperunoiden resepti jo tunnettu google-klassikko (Asikaine-rapea-peruna -sanayhdistelmällä saavutaan sivuilleni lähes yhtä monta kertaa päivässä kuin hakusanoilla Asikaine-Nekala-Hippi). Niin ja myös keväällä jakamani Hasselback-perunoiden resepti sai positiivista palautetta.

    Jep. Tällä kertaa potaska on lainattu.

    Viime viikolla miettiessämme jälleen joka päiväistä perunaamme, bongasimme uusimmasta Trendistä lyttyperunoiden ohjeen, josta vähän varioiden valmistimme superherkullisia perunoita. Keitimme perunoita vähän pidempään, sillä ne eivät kummasti menneet lyttyyn, kuten trendikkäässä ohjeessa, vaan lähinnä murskaksi, josta repsotti kuoria, jotka rapeiksi paahtuneina vasta hyviä olivatkin! Suosittelen siis murskaamaan ja repsottamaan!

    Alkuperäinen ohje on Lilyssä täällä ja meidän kokkailema, inasen varioitu versio, kas näin:

    MURSKAPERUNAT

    – uusia perunoita

    – oliiviöljyä

    – etikkaa, sitruunaa, suolaa, ruohosipulia tai muita mieluisia mausteita

    Keitetään uusia perunoita kuorineen lähes kypsiksi. Murskataan perunat uunin pellille esimerkiksi Iittalan lasikannulla. Ripotellaan päälle reippaasti oliiviöljyä ja sormisuolaa. Paistetaan uunissa (grillivastuksella) 225 asteessa noin 20 minuuttia kunnes perunoiden pinta on rapsakka.

    Ripotellaan päälle suolaa, etikkaa, sitruunaa, pippuria ja ruohosipulia.

    Aivan parasta murskaa! Maistui hyvin myös lapsille härkispihvien kera. Ja toki rapsakoita repaleita voi nauttia vaikka ihan sellaisenaan kermaviilidipin kaverina. Suosittelen testaamaan!

    Etikka on kyllä täysin aliarvostettu asia, pitää taas ottaa haltuun. Mahtavasti sopi rapeisiin perunoihin mausteeksi, niin kuin raikas sitruunakin.

    Hyvää alkanutta viikkoa! Meikä lajitteli äsken _melkein_ kaikki lelut ja pelit, juhuu. Haluaisin itse asiassa kertoa lajitteluprokkiksesta lisää ja huutaa, mitä helvettiä täällä talossa tapahtuu, mutta hillitsen itseni, jos tästäkin jakamastani potaskapostauksesta tulee hullu hitti, niin ei kaikkien kotikokkien tarvitse joka perunakokkailullaan lukea uskomatonta hertsinvertterinpertterinsekoilua. Eli moro!

     

    Lisää potaskaa:

    Rapeat lohkoperunat

    Helpot herkkupotut – Hasselbackat

    Sitruunainen Feta-perunasalaatti

    Patatas Bravas

     

    Share
  • Asikaine
  • Lapsiystävällinen ja herkullinen Ravinteli Huber

    Jokunen aika sitten poikkesimme perheen kera Tampereella Ravinteli Huberissa illallisella. Pojat ja Hippi tulivat pitkän päivän päätteeksi työpaikalleni vastaan ja päätimme sateisena päivänä puolispontaanisti keksiä kivan ravintolan toimistomme läheisyydestä.

    Hipin kanssa olemme käyneet Huberissa aika usein kaksin treffeillä ja ravintola kuuluu myös toimistoporukkamme lempparirafloihin, olemme tainneet viettää Huberissa kolmetkin pikkujoulut. Tosin lasten kanssa olemme tainneet käydä Huberissa viimeksi, kun Poika oli ainokaisemme, joten ehkä oli jo aikakin saapua paikalle koko combon kera.

    Huberissa oli jälleen tyypilliseen tapaan lämmin ja ystävällinen vastaanotto ja onnistuimme saamaan kivan ikkunapöydän, vaikkemme olleet tehneet pöytävarausta. Toki olimme ehkä liikkeellä tavallisia illallisvieraita aikaisemmin.

    Nopeasti meille kiikutettiin syöttötuoli, lapset huomioitiin mukavasti ja tilauskin otettiin ripeästi mainittuani joukossamme olevan aika nälkäisiä kavereita..

    Hipin kanssa tilasimme molemmat alkupalaksi Huberin lemppariannokseni, härkä-tartarin kananmunalla, jota joskus olen tilannut myös pääruokakoossa. Huberin tartar on taivaallista!

    Pääruoaksi tilasimme koko perheelle jaettavia annoksia. Jaoimme useita erilaisia lihoja sisältävän Mixed Grill -lautasen sekä ranskalaisia, parsaa, perinnetomaattisalaattia, grillattua kaalia ja erilaisia kastikkeita.

    Äärimmäisen hyvien ruokien ja viihtyisän ympäristön lisäksi tykkään Huberin annosten jaettavuudesta. Pieniä lisukkeita ja lihojakin voi tilata monia erilaisia, kaikki pääsevät maistelemaan erilaisia, hyviä makuja. Yleensä kiivaasti _omaa_ annosta odottava Pikkuveli halusi jakamisidean ymmärrettyään tärkeänä maistaa kaikkia annoksia. Pienet kädet osoittelivat innoissaan jokaista kippoa Tätä! Tätä! Tätä!, jonka jälkeen kaveri halusi itse (Ite! Ite! Ite! Saiiiishinkoo!) myös annostella kulhoista omalle lautaselleen, esimerkiksi kokonaisen maustevoin.

    Rennossa ja mutkattomassa Huberissa on aina ollut mahtavat ruoat ja ystävällinen palvelu, niin oli tälläkin kertaa.

    Omalta osaltamme ravintolareissumme meni ihan kohtalaisesti. Välillä punapää oli turhan kiinnostunut lähellämme sijainneesta viinikaapista ja kylmäkaapeista ja kävi kielloista huolimatta kokeilemassa kaappien ovia. Pieni jännitysmomentti koettiin myös tyypin testatessa äkkiarvaamatta päänsä sopivuutta viereisen porraskaiteen pinnojen väliin. Jälkkäreiden nopealla tilaamisella selvisimme illallisesta kuitenkin ihan kohtalaisella menestyksellä, eikä kukaan ole enää päästään jumissa missään.

    Suosittelen Ravinteli Huberia lämpimästi!

    Herkullista viikonloppua kaikille!

     

    Lue myös:

    Epäilyttävät treffit Pyyssä

    Vierailu aidan paremmalla puolella – Wistub Alsace

    Share