Tietoa mainostajalle ›
  • Asikaine
  • Pehmeä lasku arkeen

    Vaikka Hippi on aamuisin hävinnyt töihin ennen seiskaa ja rimpuilen kiskoessani hiekoitetulla tiellä molempia jätkiä rattikelkassa kohti päikkyä, on joululoman jälkeinen arki alkanut mukavasti. Pojat jatkavat kolmepäiväisiä päikkyviikkoja ja alkukeväälle buukkaamani työmäärä tuntuu kohtuulliselta. Toki isokin duunikasa tuntuu helpohkolta täyteen hakatun loppuvuoden jälkeen.

    Välillä olen aamuisin jäänyt takan ääreen naputtelemaan töitä ja välillä olen aamukahvin jälkeen pyöräillyt toimistolle jäätyneellä pyörällä, jonka vaihteita ei voi vaihtaa. Yleensä sotken ykkösellä tai klonksutan kutos- ja seiskavaihteen välisellä raivostuttavalla kummitusvaihteella. Toimistolla saan yleensä paremmin uppouduttua töihin, joka kerta kolmen aikaan aivan Aihisena yllätyn Ai niin kuka hakee lapset dagiksesta!!!! ja lähden sotkemaan jääpyörällä Nekalaan.

    Poikien kanssa olemme nauttineet talvesta. Monena päivänä olemme käyneet kaksikin kertaa luistelemassa tai kentällä lämmimässä. Tänään olimme naapureiden kanssa pulkkamäessä, jonka juurella Pikkuveli lähinnä makasi selällään hangessa huutaen haluavansa Lillaniin kaakaolle. Paluumatkalla huomattuamme Lillanin olevan kiinni, naapurin muija seivasi raivareita enteilevän tilanteen kertomalla leiponeensa aamulla mustikkamuffinsseja! Niin hyviä!

    Muutenkin vuoden ensimmäisille viikoille on mahtunut hyviä juttuja. Reilu viikko sitten vietimme naapurin muijien kanssa vuoden ensimmäisen saunaillan, johon kuului saunan ja herkullisen ruoan lisäksi ihania kasvohoitoja, hyvää punkkua ja parhaat muijat.

    Tällä viikolla Hipin pikkusisko ilahdutti Nekalan visiitillä. Vietimme mukavia iltoja ja kävimme pariinkin otteeseen skeittaamassa. Polveni ja nilkkani ruhjeista toivun nopeasti, mutta en ehkä koskaan pääse yli siitä, että skeittihallin nuorisolaiset luulivat meikän olevan Juulian äiti. Siis kuinka vanhaks te mua oikeen luulette?!?! Illalla makasin jälleen uusi superhoitava 4ever young -maski naamassani ja suunnittelin skeittaamisen vaihtamista marttakerhoon!

    Lisäksi tähän viikkoon mahtui hyvä reissu Turkuun tapaamaan Biodelly-tiimiämme, illallinen ravintola Kuoressa, elämyksellinen superkahvi Lauran kanssa sekä Suvin hauskat synttärikekkerit, jotka venyivät Doriksen tanssilattialla valomerkkiin asti.

    Lauantaina Hipin palattua studiolta oli ihana pitkästä aikaa viettää kaksin iltaa tai ihana ylipäänsä nähdä joskus. Iltoina, joina en itse ole ollut menossa, on Hipillä ollut jotain ja viime viikonloppu  pitkätukalla meni kokonaan jossain uskomattomissa äänityssessioissa.

    Sain taas pitkästä aikaa soitettua lapsenvahdille ja sovittua heti muutamat hoitokerrat. Josko suunnittelisimme yhteisiäkin menoja keväälle ennen kuin huomaamme, ettemme ole taaskaan pariin kuukauteen käyneet kaksin missään.

    Ensi kuussa on luvassa hauskoja juhlia ja muutenkin pitenevät päivät ja luminen taikamaisema reipastuttavat. Eiköhän tämä tästä taas. Kevät.

    Ihanaa sunnuntaita kaikille! Kohta Silta, jota katsoessani huudan aina ääneen. Joskus jopa koko jakson ajan.

    Lue myös:

    Vitun 2018

    Share
  • Asikaine
  • Pala mielenrauhaa

    Kaupallinen yhteistyö: If

    Muistan, kuinka huojentunut olin saatuamme Pikkuveljelle vauvavakuutuksen jo raskausaikana. Jännitin uutta tulokasta, synnytystä, vauvan terveyttä ja vauva-ajan sujumista, vaikka esikoisemme on pikkulapsiaikana käynyt ihan vain muutaman kerran lääkärissä (muun muassa kerran sen takia, että lapsen pissittua housuihin, diagnosoin hänellä olevan virtsatietulehduksen. Olipahan taas elämäni tähtihetkiä, kun nuori eestiläinen lääkäri maaretkalliomaisesti tuijotti silmiini ja lakonisesti selitti 2-vuotiaille sattuvan tälläistä. Että ihan rauhallisin mielin voitte mennä kotiinne.

    Joo, kiitos heiiii! Tästä mennäänkin juuh.

    Että yhtään en ole hysteerinen ollut. Olisin todellakin aikanaan hankkinut myös esikoiselle ennen syntymää kaikki mahdolliset vakuutukset, mutta nt-ultrassa saatujen korkeiden riskilukemien takia mikään yhtiö ei myöntänyt meille vakuutuksia ennen lapsen syntymää. Sekoiltuani ja itkettyäni riskilukemien aiheuttaman huolen lisäksi vielä vakuutusyhtiöiltä saamistani pakeista, Hippi muistutti, ettei vakuutuksen saaminenkaan takaisi kenellekään tervettä lasta. Ja ohan tässä kaikesta huolimatta mahollisuus, että se vauva onkin terve.

    Elä sie hättäile, istu mättäälle. 

    Mutta kyllä hätäilin. Vauvan terveydestä, riskiluvuista, seuraavasta ultrasta, mustan kantokopan rumasta vuorikankaasta, vakuutuksista tai lähinnä niiden puuttumisesta, pinnasängyn puuttumisesta, synnytyksestä, isofixeistä, Hipin valmistautumattomuudesta vanhemmuuteen, tulevaisuudesta, kaikesta. Kuukausien odotus ja suhdelukujen öinen ruletti päättyi vasta synnytyssalissa kätilön kerrottua vauvamme vaikuttavan ihan terveeltä.

    Muutama viikko vauvan syntymän jälkeen voitonriemuisena hankin pienelle lapsivakuutuksen. Got it! Got it! JOS nyt vielä tulee jotain. Onneksi esikoisemme tosiaan on aina ollut yleisesti tosi terve ja kaikilta suuremmilta haavereiltakin on vältytty. *TÄSSÄ VÄLISSÄ PAKKO KOPUTTAA PUUTA ja vilkaista vähän keittiön ikkunasta, kuinka kyseinen 5-vuotias juuri tällä hetkellä luistelee vastapäisellä kentällä*.

    Pikkuveljen kanssa onkin ollut vähän eri meininki. Hampaita on murskaantunut,
    sisäelimiä on ultrattu ja kaikenlaisia flunssiakin on punapäällä ollut paljon useammin. Etenkin alle vuoden ikäisenä pieni oli usein kipeänä ja ramppasimme lääkärissä milloin kovan kuumeen milloin yskän tai korvatulehduksen takia. Kipeän lapsen kanssa on ollut todella helpottavaa päästä vaivatta lastenlääkärin vastaanotolle. (Ainahan emme ole saaneet maksettua lääkärikäyntejä, joten onneksi vakuutuksen olemme saaneet hoidettua…kröhöm.)

    Pikkuveljelle saimme vakuutuksen jo raskausaikana. Etukäteen hankittuun vakuutukseen ei tule rajoituksia ja vakuutus toi hiukan turvallisuuden tunnetta pehmittäen vähän raskausajan perusmantraani mitä-jos-kaikki-ei-olekaan-hyvin-mitä-jos-synnytyksessä-käy-jotain-mitä-jos-se-napanuora-puristaa-ja-kätilökin-tiputtaa. 

    Meillä kaikki perheen vakuutukset on Ifiltä ja korvauskäsittelyt on aina hoituneet mutkitta esimerkiksi Pikkuveljen lääkärireissuista tai juurikin viimeisimpänä Pietarin reissussa varastetusta kamerastani tuli korvauspäätös tosi nopeasti. Poikien vakuutukset poikkeavat vähän toisistaan, toisella kun on ollut vauvavakuutus, joka on päivitetty lapsen ollessa kahden kuukauden ikäinen ja toisella on vasta otettu lapsiajan vakuutus, jossa on vähän rajoitteita.

    DSC_0131.JPG

    Tänä vuonna Ifin lapsivakuutus on uudistunut ja vähän selkeytynyt siten, että nyt vauvalle hankittu vakuutus turvaa lapsen elämän raskausajasta vanhuuteen asti. Vakuutusta voi hakea ennen lapsen syntymää raskausaikana (raskausviikon 11 jälkeen- 2 kuukautta ennen laskettua aikaa!). Vastasyntyneen mahdollisten synnynnäisten terveysongelmien lisäksi etukäteen hankittu vakuutus turvaa myös äitiä, jos vaikka joutuu jäämään vastasyntyneen kanssa pidemmäksi aikaa sairaalahoitoon.

    Syntymän jälkeen lfin lapsivakuutus sisältää turvat niin arkisten kuin vakavien sairauksien varalle. Vakuutuksen turvin pääsee jonottamatta lääkäriin, ja lapsen sairastuessa vakavasti, hoitoon saa taloudellista tukea.

    Vakuutusta voi hakea myös syntyneelle lapselle (7vrk ikäiselle –>) ja hakemuksen voi tehdä netissä. Lisää tietoa Ifin lapsivakuutuksesta voi lukea Ifin sivuilta.

    Mukavaa tiistaita kaikille! Koitetaan pysyä pystyssä luistimilla ja suksilla ja malttaa odottaa omaa laskuvuoroa pulkkien kanssa.

    Lue myös:

    Synnytys – huutoa ja pelkoa sairaalassa

    Terkkui vauvakuplasta

    Share