Tietoa mainostajalle ›
  • Asikaine
  • Helmet Hullari-tärpit!

    Joka vuosi ajaudun keltaisen kummituksen houkuttelemana Hullujen Päivien sivuille klikkailemaan. Yleensä en välttämättä tee yhtäkään ostosta, mutta kiinnostuneena kyllä katselen kaikki tarjoukset läpi ja vähän myös haaveilen joistain.. Joskus olen löytänyt itseni jopa ihan paikan päältä jonottamasta lapsille tarvittavia kenkiä, joista ei tietenkään enää ole löytynyt kokoja. Saa nähdä, löydänkö tänä vuonna keltaisen kassin kädestäni!

    Mutta joka tapauksessa, tavoilleni uskollisena keräsin huomenna starttaavien Hullareiden helmimmät tärpit!

    Ensimmäisenä katseeni vangitsi söpöt Parikan Bunny slip -tennarit! Vaaleanpunaisissa puputossuissa kelpaisi sipsutella Wanhan Tapin terassille tai Konditoria Mariin aamupalaa hakemaan! Olen pitkään haaveillut Parikan pupukengistä, mutta jotenkaan en ole vielä raaskinut pitkäkorvaisiin satsata. Mutta kauniit puputossut ehdottomasti ovat!
    Hullareiden katalogissa on tänä vuonna paljon kivoja juttuja Adidakselta! Esimerkiksi Addun sporttinen mekko näyttää tosi kivalta. Napakasti istuvan mekon leikkaus on jotenkin kivasti vähän retro, näyttää ihanalta. Ja muistuttaa paljon omaa Addun retropaitaani, joka meikällä on ollut ööh…kaksikymmentä vuotta. Mitä helvettiä!? Ympäri mennään ja teinikaapille tullaan.
    Myös Samujilta Hullareilla on ihania juttuja, kuten ihku vesimelonimekko ja
    Pari vuotta sitten sain naapurin muijalta synttärilahjaksi ihanan värikkään Costo-hatun, joka on yksi lempparihatuistani. Välillä olen haaveillut hankkivani toisenkin.. Hullareilla olisi myynnissä Coston hillitty musta tupsulätsä, joka on valmistettu kierrätysmateriaalista.
    Rehatessani juuri viikonloppuna Tallinnassa paria kangasnyssäkkää olallani, haaveilin vähän kunnollisesta vetoketjulaukusta. Kävi mielessä mahdollisuus olla levittämättä kaikkia tavaroita pitkin junan hattuhyllyjä ja laivan lattoita. Muutaman kerran olen meinannut ostaa Marimekon Matkurin, mutta olen aina luopunut asiasta lyhyen, vain kädessä kannettavan hihnan takia. Makian sininen viikonloppukassi näyttäisi aika buenolta viikonloppureissuilleni!
     
    Ivana Helsingiltä on myynnissä useita kauniita pikkulaukkuja, kuten sopivasti säihkyvä Animal Rights -paljettilaukku. Laukku on osa Ivana Helsingin eläintenoikeuskampanjaa.
    Ympäri mennään ja teinikaapille tullaan, jeh! Katalogissa on Leviksen klassikkopaitoja sekä hupparina että teeppareina, aika kivoja!
    Lapsille on tänä vuonna taas aika hyvä valikoima kenkiä, mutten tiedä uskallanko lähteä niitä enää paikan päälle metsästämään, vaikka pian alkaakin olla uusien kevätkenkien aika. Myös Papun kauniit polvipaikkaleggingsit vähän kiinnostaisi!
       
    Ja onhan siellä taas vaikka mitä ihania sisustusjuttuja! Pistin heti silmäni Finlaysonin söpöön Villipedot-torkkupeittoon, vaikka ei meillä olekaan KOSKAAN kylmä!
    Kaunis 50-luvun tyylinen Smegin leivänpaahdin sai oman rämän rosterisen paahtimemme näyttämään peltiromulta. Smegiltä on valikoimissa muitakin kivoja kodinkoneita.
    Itseasiassa astioiden perässä sivuille alkujaan meninkin… Kävin tarkastamassa, olisiko tänä vuonna sattumoisin Iittalan Senta-punkkulaseja alessa, mutta eihän niitä koskaan ole (aina vain Essenceä!). Noh, oli siellä muita kivoja kippoja, kuten Birger Kaipiaisen Paratiisi-astiastoa, jota meille on pukki muutamanakin vuonna tuonut. Niin nättejä!
    Myös vanhan kunnon blogikamera Olympus Penin uusi malli E-PL8 Pancake löytyy katalogista niin mustana kuin myös valkoisena ja kamera on ihan ok alessa. Olen itse tykännyt ihan tosi paljon kompaktista Olympuksesta, joka tuntuu olevan myös aika kestävä. Meikällä on kamera tosi usein mukana vähän joka paikassa heilumassa, ilman suojusta, ja Olympukseni on hyvin kestänyt pienet tärskyt ja lastenkin näpräämisen. Ekalla Olympuksellani taisin kuvata pari vuotta ja harmillisen Pietari-casen (nyyh!) jälkeen, ostin juurikin tuon uudemman, E-PL8 Pancaken, johon olen ollut tosi tyytyväinen! Hyvä ja kätevä kamera!
    Tälläiset Hullari-tärpit tällä kertaa!
    Maltillista ja aurinkoista tiistaita kaikille!
    Share
  • Asikaine
  • Huuvahaaveita

    En enää edes muista, onko infernaalisesta paskamyrskystä keittiöremontistamme kulunut nyt kolme vai neljä vuotta, mutta vihdoin aika alkaa olla kypsä homman loppuun viemiseksi. Joululomasta saamallani puhdilla aloin vihdoin selvittämään kesken jäänyttä huuva-asiaa. Lieden ja kaminan yltä jäi puuttumaan liesituuletin, huuva ja _valot_ saatuani päähäni haluavani lasikuitutapetin takaa löytyneeseen tiilimuuriin mittoihin teetetyn vanhanajan kulmahuuvan.

    Tekijää ei meinannut löytyä, sillä muutama tapaamani peltiseppä aloitti keskustelumme No miten SÄÄ sen liesituulettimen aattelit sinne kiinnittää tai mites ne sähköt sinne sen sisälle tulee tai muilla kryptisillä kysymyksillä, joihin olisin toivonut vastausta heiltä itseltään. Että helvetistäkö mää tiiän, emmää ollu seppä syntyessäni, mutta sää oot ny! Yksi seppä kävi meillä kerran kahvilla ja katosi sen jälkeen kuin muurarimme, paitsi toisin kuin muurari, seppä ei koskaan tehnyt comebackia!

    Niinpä huuvan hommaaminen on tuntunut vaikeahkolta ja olen siirtänyt asiaa vuosi kerrallaan. Pikkuhiljaa pimeässä nurkassa kokkaamisesta on tullut superskilssimme ja muurissa ammottava hormiaukko on vetänyt sen verran, ettei käry ole haitannut liiaksi. Välillä olen meinannut retkahtaa moderniin, valmiiseen uuteen huuvaan, mutta lopulta olen aina malttanut mieleni.

    P7180003.JPG

    JA NYT! Uuden vuoden aiheuttaman ryhdistäytymisen seurauksena heti ensimmäisenä maanantaina toiveikkaana soitin sepälle, joka oli joulutorilla (toissa vuonna) antanut käyntikorttinsa. Juuh, hoituu. Tehään sellanen.

    Tällä viikolla seppä saapui jo mittauskäynnille kuuntelemaan toiveita ja sanoi homman onnistuvan ja kertoi, miten sähköt, kiinnitykset ja maalaukset kannattaisi tehdä ja kertoi tietävänsä, missä ja millä hän voi huuvan maalauttaa jne. Sanoi tsekkailevansa sopivia liesituulettimia sekä lähettävänsä tarjouksen ja tarkempia suunnitelmia ensi viikolla. Hienoa, että olen kuitenkin lykännyt tätä asiaa vuodesta toiseen, koska se on niin äärettömän hankalaa monimutkaista!! 

    Noh, siinä mittaillessamme ja miettiessämme huuvaa, tuli väri puheeksi. Kaikki nämä pimeässä kokkaamani vuodet olen ollut varma, että haluaisin valkoisen vanhanajan huuvan. Valkoinen sopisi värikkään keittiön ovilistoihin, kattoon, valkoiseen string-hyllyyn ja olisi muutenkin raikas ja selkeä väri.

    Mutta mutta.

    Selatessamme sepälle keräämiäni referenssikuvia vanhoista kulmahuuvista, yllättävästi tykästyin vanhaan vaaleanvihreään huuvaan. Jopa aloin miettiä, sopisiko haalean vaalea vihreä, vähän minttuun taittava väri, kreisikeittiöömme… Ja nyt valkoinen vankka suunnitelmani on hapertunut epämääräiseksi vaiheiluksi ja puljaamiseksi miettiessäni, olisiko yksi uusi väri keittiössämme ihan liikaa vai juurikin ihan täydellinen?

    Jotenkin tuntuu, että haalea vanha vihreä saattaisi jopa yllättäen sopia kukkakeittiön värien kaanoniin. Toisaalta valkoinen olisi ihana valoisa, selkeä ja raikas. Mutta voi vihreäkin olla raikas ja sopia vanhaan tyyliin, kun taas toisaalta sitten…

    Ehkä tätä väriä pitäisi miettiä vielä vuosi pari.

    Hauskaa viikonloppua kaikille!

    Lisää kuvia keittiöstä:

    No se keittiö!

    Share