Tietoa mainostajalle ›

Asuntolainasta ja ruuhkavuosista

Kaupallinen yhteistyö: Nordea

Vaikka Hipin hoitovapaan loppuminen on lähinnä aiheuttanut väsymystä ja valitusvirsiä, on uudella arjella myös plussansa. Vedimme taas kaksi vuotta vuorotellen yhden ihmisen tuloilla ihan kiitettävästi, mutta toki paaluhommat helpottuvat, kun olemme molemmat taas töissä -vaikkakin itse teen nyt vain osa-aikaista työviikkoa. Kylläpä heti syksyn koitettua hankkiuduimme autokaupoille, Tallinnaan kattoterassille ja jopa vuoden harkinnan jälkeen ostimme uuden pesukoneen! Juhuu!

Myös esikoisemme oli kaksivuotiaaksi asti kotihoidossa, jonka senkin hoitoajan jaoimme molemmille, jonka jälkeen Hipin palattua hommiin minä tein vain osa-aikaista duuniviikkoa. Ehdin olla puolitoista vuotta takaisin työelämässä ennen kuin jäin uudestaan äitiyslomalle.

Ihan huippua, että olemme viiden vuoden aikana voineet molemmat vuoroillamme olla hoitovapailla ja saaneet osa-aikaiset viikot sumplittua, mutta vähän kädestä suuhun olemme toki välillä vedelleet.

Yleisiin jankutuksiini kuuluu, kuinka onnekkaat asuntokaupat neljä vuotta sitten teimmekään, sillä niin hyvin olemme ihanassa kodissamme sekä erityisesti parhaassa naapurustossamme viihtyneet. Omalla kohdallamme kävi myös hyvä mäihä sen puolesta, että ostimme oman kämpän ennen taloudellisesti kitkumpia ruuhkavuosiamme, joita oli vielä edessä enemmän kuin tiesimme. Ei ensimmäinen vauva sylissä osannut arvella olevansa neljän vuoden päästä jälleen hoitovapaalla, jo toisesta lapsesta.

Asuntolainamme ovat antaneet joustoa ruuhkavuosissa puljaamisessa ja pienempituloisimmalla kausilla. Kuukausittaista lyhennyssummaa olemme välillä keventäneet tilanteen mukaan, etenkin kun on tiedossa, etteivät hoitovapaa-ajat jatku ikuisesti. Lisäksi on tuntunut mukavammalta maksella kuukausittain omaa kotia, koska kaiken järjen mukaan sen voi myös joskus halutessaan myydä.

Onneksi saimme aikoinaan asuntolainan. Itsehän olin lainanhakuhetkellä äitiyslomalla sekä vain muutamia vuosia aikaisemmin irtisanoutunut vakkaritöistäni ja perustanut oman yrityksen, joka onneksi tosin oli ennen ensimmäistä äitiyslomaani lähtenyt hienosti käyntiin. Säästöt ja Hipin vakiduuni ehkä auttoivat asiaa, mutta omalla kohdallemme kaikista tärkeintä lainojemme saamisessa oli takaaja.

Löydettyämme unelmakodin vähän vahingossa ennen kuin edes tosissamme aloimme etsiä, tuli aikamoinen kiirus ottaa selvää, miten ja mistä lainaa haettaisiin tai minkälaisiin summiin meillä olisi mahdollisuus. Pankki- ja laina-asiat kuuluisivat mielestäni listalle: Asiat, joita voitaisiin koulussa käydä läpi, jos kerran mitokondrioidenkin elämään ehditään syventymään. Samalla kurssilla voitaisiin opetella myös veroilmoituksen laatimista, olen tästä opetussuunnitelman aukosta aikaisemminkin mouhkannut. (Ei pahalla mitokondriot!)

Jep. Emme olleet ennakkoon hakeneet esimerkiksi lainalupausta, joka olisi kätevästi määritellyt budjettiamme tarkemmin ja mahdollisesti ostotilanteessa vauhdittanut tarjouksen tekoa. Toki olimme jonkinlaisen ihan ok hintahaarukan asettaneet, mutta kaikki yksityiskohdat olivat vielä täysin avoinna. Emme tienneet, etsisimmekö kerrostalokolmiota keskustan liepeiltä, vanhaa omakotitaloa pöndemmältä vai jotain siltä väliltä. Olimme käyneet varovasti parissa näytössä, jotka olivat aiheuttaneet enemmän yleistä epävarmuutta ja paniikkia kuin päätöstä suuntaan ja toiseen. Ehkä siksi emme olleet vielä uskaltautuneet pankkiin asti, vaikka myöhemmin ajateltuna se olisi ollut ihan fiksu veto.

Joka kerta mennessämme kaksiossamme vessaan, siirsimme eteisessä olevia lastenvaunuja metrin eteenpäin ja hankkimalla 140-senttisen ”pari”sängyn saimme pinnasängyn mahtumaan kompaktiin makkariimme. Mutta ei kai tässä nyvviä mikään kiire oo mihkään muuttaa..?

Eli juu aika nopsaan lähdimme pankkiin löydettyämme suunnilleen budjettiimme sopivan ja ennen kaikkea ihanan vaaleanpunaisen puutalounelman kahden kilomertin päässä keskustasta. Sen jälkeen asiat etenivätkin pelottavan nopealla vauhdilla. Laskimme kylmä hiki otsalla perheemme menoja ja tuloja, odotimme kaupantekopäivää. Mielessä kävi, että olisihan tästä(kin) asiasta voinut ihan pikkasen ottaa selvää ennen kuin puolivahingossa löytää unelmiensa kodin ja istuu pankissa aivan kahvilla.

Viime viikolla istuessamme naapureiden kanssa puutarhassamme iltaa ja laitettuamme syksyn ensimmäiset tulet takkaan, oli aika jees pössis. Onneksi kaikki meni hyvin, vaikka suunnittelematta säädettiin.

Nordean sivuille on koottu paljon vinkkejä ja hyödyllistä tietoa oman elämänsä asuntohaaveilijoille ja suunnitelmallisille säästäjille!

 

Maltillista torstaita kaikille!

 

Share

10 kommenttia

  1. Vahingossa lähiössä kirjoitti: Vastaa

    Itsehän istuin myös täysin kahvilla pankissa kun unelma-asunto löytyi vahingossa ja täysin kujalla mitä olisi pitänyt ottaa selvää. Edelleen välillä on kylmähiki palkkapäivänä laskupinon edessä mutta ainakin tietää että miksi siel töissä käydään, joka aamu herää just sellaisessa makkarissa kuin itse päätti 🙂

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Haha, no onneksi on juuri sellainen makkari, kun haluaa -niin meilläkin ;D

      Ihmettelen vaan, kun jo oli puhetta, että pitäisihän tästä johonkin lähteä ja ostaa tms, muttei siltikään mennyt ensin ihan vaikka muuten vaan käymään pankissa. Että sitten vähän tietäisi asioista…

  2. Totallygrazyshopping kirjoitti: Vastaa

    Itsehän tein omakotitalosta (saman tien hyväksytyn) ostotarjouksen ennen kuin olin käynyt yhdessäkään lainaneuvottelussa missään pankissa. Määräaikainen työsopimus, 0 euroa säästössä ja silleen, mut laina irtosi vielä noin 10 vuotta sitten näilläkin spekseillä ja työt jatkuvat edelleen. Yhä asun samassa talossakin, eli sikäli loppu hyvin kaikki hyvin, mutta näin jälkikäteen hiukan hirvittää.

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Huh huh! NO mutta hyvä että KAIKKI HYVIN <3

  3. Liina kirjoitti: Vastaa

    Ei liity tähän laina-asiaan varsinaisesti tai no vähän tähänkin postaukseen, mutta tulin vaan sanoon, että taas ihan huippukivoja postauksia ollu Asikaisella viime aikoina. Viime viikon tauko jo vähä säikäytti, mutta huh oot BACK! Ja piti tulla jo aikaisemmin kommentoimaan, että kuuntelin sun puheen messuilla. Oot aika varma ja energinen muija! Oli mielenkiintoista, vaikkei aihe varsinaisesti mun töitäni koskenut. En kehdannut tulla tervehtimään, kun siinä oli porukkaa jonoksi asti. mutta hei, parhainta syksyä ja keep on the good work! WOOP WOOP!

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      HEi, kiitos ihanasta kommentistasi! Tästä tulee kyllä hyvä mieli ja oisit vaan tullu tervehtimään! 😀 JEE!

      Ja kyllä yritän pitää blogin viriilinä, vaikka syysruuhkaa välillä pukkaakin <3

  4. Katri kirjoitti: Vastaa

    Me otetaan asuntolaina ensi viikolla ja kirjoitetaan kauppakirjat toivottavasti myös. Tää valaa uskoa muhun, jos tekin niin mekin pärjätään kyllä!
    Pitää vaan vahvistaa huumorintajua ettei ihan itkuksi mee. Välillä pelottaa niin perkeleesti talon omistajan vastuu…

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Oih, onnea teille tulevaan ja ehkä myös onnea uuteen kotiin, toivottavasti kaikki menee hyvin! !!

  5. Maria87 kirjoitti: Vastaa

    Kuulostaa tutulta tarinalta! Parin näytön jälkeen mekin aikanaan satuttiin oikeaan osoitteeseen ja talo tuntui heti omalta. Seuraavana päivänä istuttiin pankissa, 3kk vanha esikoinen veti koko kolme tuntia sikeitä kun pankkitäti selvitti asuntolainan käytäntöjä. Mitään vierailusta ei jäänyt säilömuistiin, mutta nyökkäilin viisaan näköisenä. 😃 Tärkeintä on että laina heltisi ja saatiin oma koti.

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Kyllä kuulostaa samalta kuin meidän eteneminen, mutta ihana oma koti saatiin <3 <3

      Onnea sinne myös!!

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.