Anoppi hoitaa

Olin jälleen ikionnellinen isovanhempien otettua lapset mummolaan Pietarin reissumme ajaksi. Lapset lähtevät muutenkin aina mielellään mummolaan ja jo pelkkää junamatkaa odotettiin innolla. Luvassa oli taas kivoja talvilomasuunnitelmia, kylpyläreissua ja retkeilyä. Putousta ja suklaamunia. Hauskoja mummolapuuhia.

Hauskaa oli myös kommunikointi anopin kanssa matkamme aikana:

– Saavuttuamme kohteeseen, anoppi lähettää videon, jossa Poika ui, kunnes satuttaa kesken uimisen polvensa veden alla olevaan portaan kulmaan ja alkaa itkien huutamaan polveaan pidelleen, jolloin video katkeaa. Uimataidoton Pikkuveli näkyy taustalla hyppimässä oudosti syvässä vedessä (ilman kellukkeita).

– Soitettuani kuulumisia anoppi sanoo mummolassa olleen tässä vähän draamaa, jolloin sydämeni jättää seitsemän lyöntiä välistä ja hätääntyneenä näen silmissäni tikkejä ja ambulanssin valojen heijastuksia, jolloin anoppi kertoo draamaa aiheutuneen konfliktista liittyen Barbababan ja Minionssin katsomiseen.

– Lähetettyäni anopille paluuaikataulumme, jotta voimme sopia lasten tuomisesta rautatieasemalle, anoppi lähettää vastaukseksi Pikkuveljen vanhan tanssivideon, jonka minä olen lähettänyt hänelle joskus alkuvuodesta.

– Seuraavaksi saan anopilta hänen Italian serkkunsa Antonellan puhelinnumeron.

– Jonka jälkeen tulee viesti: Ukbtq.:–3q3aa öitä ja ks9=m vmhj.

– Seuraava viesti on kiva kuva lapsista museoretkellä. Jopa epäilyttävän ”normaalia”.

– Jonka jälkeen pian pukkaakin yksitoista kuvaa anopin ystävän kädestä sekä yksi erittäin tiivis lähikuva anopin naamasta.

– Hipin soitettua äidilleen kysyin pitkähkön puhelun jälkeen, hakisimmeko lapset Lahden vai Tikkurilan vai Riihimäen rautatieasemalta, sain vastaukseksi, ettei mitään tietoa, mutta kaikki kyllä menee hyvin.

– Kommentoituani vähän ihmetellen kuvasarjaa anoppi vastaa: 2t

– Lasten saavuttua kotiin saan valokuvan sohvan alta löytyneestä piposta

– Purkiessani lasten matkatavaroita, joita olemme raahanneet pitkin rautatieasemia ja junia, ensimmäisestä kassista paljastuu muun muassa kolmekymmentäkaksi paperilennokkia, kahden kilon käsipaino sekä paljettimekko, jota en ole koskaan nähnyt (mutta jonka kylläkin haluaisin varastaa itselleni!)

Juuh. Sellaista connecting people -hommaa. En yhtään ihmettele, jos joskus puolison äidin tai vanhempien kanssa kommunikointi saattaa tuntua hieman haastavalta.

Onneksi itselläni ei ole sellaisia ongelmia -meikä seilaa ihan samoilla aaltopituuksilla ja lapsilla oli ollut taas superhauska mummolareissu.

Mahtavaa viikonalkua kaikille! 2t!

Lue myös:

Best of anoppi

Anopin Berliinin tuliaiset

Nyt vittu nukkumaan

Meanwhile anoppi merihädässä

Share

8 kommenttia

  1. Sylvia kirjoitti: Vastaa

    Kyllä siinä on miniävakka, anoppikantensa löytänyt. Ihan parasta.

    Yst. Sylvia

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Kyllä! Sain paljon riemua näistä viesteistä 😀

  2. Natasha kirjoitti: Vastaa

    Aivan ihana anoppi sulla!

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Niin on <3

  3. T kirjoitti: Vastaa

    Tuli sellainen olo, että anoppi on juuri se oikea sinulle 😀 (en itse uskoisi pärjääväni kyseisen anopin kanssa, enkä kyllä hipinkään ?)

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      Haha! No on kyllä!

      Ja meitä on moneen junaan, onneksi 🙂

  4. Sinkkone kirjoitti: Vastaa

    Ihana, ihana anoppi! ? 2t!

    1. Asikaine kirjoitti: Vastaa

      2t 4eva!! <3

Vastaa

Nimi/nimimerkki tulee näkyviin blogissa. Email ei tule näkyviin.