Tietoa mainostajalle ›
  • Koti
  • Mikä täällä piippaa?

    Aika on tehnyt tehtävänsä, sillä edes alakerran täyttävä puupöly, sirkkelin ääni tai keskelle olkkaria kannettu pöytä ei ole repäissyt kesän remppahaavojani auki. Lähinnä hyrisen innoissani imurin kanssa tarkastelemassa muutamaa valmista lattialankkua. Hei se on paljo hienompi, mitä ees aattelin!

    DSC_0621.JPG

    Hei hei oksennuslattia, meillä oli hetkemme. Tervetuloa lankkuparketti!

    DSC_0638.JPG

    Vaikka keittiön lattiassa on ärsyttäviä mutkia ja kulmia, parketin asennus on edennyt suunnitelmien mukaan, eikä Cheekille ole prokkiksessa vielä jouduttu soittamaan kertaakaan!

    DSC_0623.JPG

    Sen sijaan Vataselle piti ottaa puhelu selvittääksemme, miksi helvetissä hänen sirkkelinsä pitää raivostuttavaa piippailua. Selvisi, ettei sirkkeli piippaile ollenkaan vaan ruokasalin rikkinäiseksi luultu palohälytin itseasiassa toimii. Ennen piipitysarvoituksen ratkeamista riitelimme, mikä alakerran palohälyttimistä piippauksen takana on. No ei se sieltä kuulu ku täältä. – No ei muute kuulu ku täältä. – Siis oot sie kuuro? No itte te luulitte, et se on toi sirkkeli!

    Työ tekijäänsä opettaa, hetki meni tämänkin mysteerin ratkomiseen.

    DSC_0633.JPG

    Arvoitus ja lankku kerrallaan.

    DSC_0640.JPG

    Uuh, on se hieno! Suunnitelmat ei onneksi ole tehty vain siirrettäviksi vaan myös muutettaviksi. Ehkä emme maalaakaan keittiön lattiaa, näyttää ihanalta vaahteraisena lankkunakin. Mätsää koivuisiin keittiökalusteisiin tuoden vähän modernia vastapainoa hippikukkiin.

    Nyt väliaika! Kahvia ja pullaa. Remonttiryhmä siirtyy tauolle naapurin lastenkutsuille.

     

    Puuhakasta lauantaita!

    Share
  • Perhe
  • Perusperjantai

    Kun herää p​uoli seitsemältä aamulla, ehtii hyvin ennen puolta päivää vetää monta ala- ja ylämäkeä niin rattikelkalla kuin henkisestikin. – HeRätys äiti! Äiti herätys! Sinä olet napannut minun tyynyn. Nyt äiti pää pois, minä nukun tässä. Sinä olet napannut minun tyynyn. 

    En muuten ole. Sen sijaan tekisin ilmoituksen eräästä kaksivuotiaasta, joka on napannut peittoni, tyynyni, paikkani omassa sängyssäni sekä unirauhani. Ennen seitsemää nautimme jo täysin siemauksin vapaapäivästämme. Potalla käymisestä aiheutuneen kiljuvan siltakaaren selätimme kupillisella vahvaa kahvia sekä katsomalla mieltämme piristävän hittivideon Kopteri nostaa traktorin.

    Jonka jälkeen kopteri jahtasi aika pitkään alastonta hihittävää hullua traktoria ympäri kämppää. – Ei saa napata minnuu, minä menen kirkkoon töihin! Minä menen kirkkoon töihin! Ei saa napata minnuu. Ei vaatteita, minä menen kirkkoon! 

    Lopulta kirkontyöntekijä veti kunnon lipat ruokailuhuoneessa makaaviin lautakasoihin, mutta edes uunoturhapuromainen kaatuilu ei hiljentänyt viuhahtajan meininkiä. – Minä makkaan nyt täällä kirkon lattialla. Minä korjaan kirkon lattian!

     

    Myös kelkkamäessä parasta oli kaatuilu. Matkalla puistoon parasta oli kaatuilu. Puistossa parasta oli kaatuilu. Leipomossa parasta oli kaatuilu. Pihan lumitöissä parasta oli kaatuilu.

    Toiseksi parasta oli pullakahvit, vaikka puolittaessa jäin ilman hillosilmää.

    Kolmanneksi parasta on kirkontyöntekijän päiväunet, jolloin voin hetken huilata. Makaroonilaatikko on uunissa. Hyvällä säkällä ehdin katsomaan noin kaksitoista kertaa, kun kopteri nostaa traktorin.

     

    Ihanaa perjantaita!

    Share